Mitä
tapahtuu
talven tullen?

Tampereen yliopistossakin säästetään nyt sähköä ja energiaa. Luokissa ei silti tarvitse värjötellä kylmässä ja pimeässä. Moreenimedian kyselyssä selvisi, että opiskelijat toivovat energian säästämisestä enemmän tietoa ja konkreettisia neuvoja.  

Ensi talvena energian säästäminen näyttäytyy yliopistolla selkeimmin sisälämpötilan alentamisena sekä yleisvalaistuksen ja ilmastoinnin mukauttamisena. Korkeakouluyhteisö osallistuu valtionhallinnon Astetta alemmas -kampanjaan, jonka tavoite on energiankulutuksen vähentäminen ja varautuminen tulevana talvena uhkaavaan sähköpulaan.   

Suureksi osaksi automatiikalla tapahtuvan lämmityksen ja valaistuksen säätelyn lisäksi opiskelijoilta ja henkilökunnalta toivotaan vapaaehtoisia energiansäästötoimia talkoohengessä.   

Tampereen yliopiston tila- ja kiinteistöpalvelujen johtajan Pertti Iso-Mustajärven mukaan yksittäisilläkin teoilla on merkitystä.  

 – Huoneesta voi sammuttaa valot sieltä poistuessa, ihan kuin kotonakin. Suljetaan ovet ja ikkunat, katkaistaan virta turhaan päällä olevista sähkölaitteista ja ilmoitetaan vioista, Iso-Mustajärvi muistuttaa.  

Valaistuksen, lämmityksen ja ilmastoinnin lisäksi energiaa ja sähköä säästetään tietokoneluokkien uusilla virranhallinta-asetuksilla ja kytkemällä jäähdytys pois kampuskiinteistöistä talviaikana. Ulkona sisäänkäyntien lähellä sulanapitolämmitystä pyritään korvaamaan hiekoituksella.  


FAKTA

Moreenimedia selvitti Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä energiansäästöstä verkkokyselyllä, johon vastasi yhteensä 51 opiskelijaa.

Kyselyä jaettiin ainejärjestöjen ja kiltojen sähköpostiryhmissä sekä pikaviestikanavilla 13.–24. lokakuuta 2022.

Lähes puolet vastanneista säästäisi yliopistolla mieluiten sähkön käytöstä, viimeisenä tingittäisiin ilmastoinnista. 

Vaikutusmahdollisuudet kiinnostavat opiskelijoita 

Moreenimedia selvitti yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä energiansäästöstä verkkokyselyllä. Osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista kertoi olevansa kiinnostuneita omista vaikutusmahdollisuuksistaan yliopiston energiansäästöön. Toisaalta moni vastaaja on epätietoinen, millaisia säästötoimia on tekeillä tai kyseenalaistaa onko opiskelijoiden yksittäisillä teoilla merkitystä. 

– Tehdäänkö yhtään mitään. Jos, niin mitä, miksi ja milloin, pohtii eräs kyselyyn vastanneista. 

Varhaiskasvatuksen toisen vuoden opiskelija Tuulia Majuri on pohtinut samaa.  

– Energiansäästötalkoissa annetaan ymmärtää, että yksilöllä on vastuu tehdä asiat järkevästi, mutta yksittäisenä kuluttajana tuntuu siltä, että mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset, sanoo Majuri.  

Majuri on kiinnostunut energiansäästöstä kestävän kehityksen näkökulmasta ja osana tämänhetkistä maailmantilannetta.  

– Tiedottaminen siitä, mitä yliopistolla oikeasti tapahtuu energiansäästöasioissa, on jäänyt vähälle huomiolle.  

Moreenimedian kyselyn perusteella opiskelijat toivovat lisää selkeitä perusohjeita ja opastusta energiansäästöstä sekä tietoa, mihin säästö kohdistuu ja kuinka toimet vaikuttavat.   

Yliopiston päätalon julkisivua on jo muutaman vuoden ajan koristanut Charles Sandisonin valoteos. Teos on ollut kesäajan aikana pimeänä, mutta talvi voi pakottaa senkin lopullisesti säästölistalle.

Ensi talvena luentosaleissa saatetaan jättää ulkovaatteet päälle aiempaa useammin.

Yliopiston neljän kampuksen (Keskusta, Hervanta, Kauppi ja Normaalikoulu) sähkönkulutus aikavälillä 1.11.2021–31.10.2022 vastaa 1505:tä pientaloa. Kuvan jokainen mökki vastaa siten kymmentä pientaloa. Sähkölämmitteisen pientalon vuosikulutus on laskettu 17 000 kWh mukaan. Lähde: Motiva, Energiateollisuus

Yliopiston neljän kampuksen (Keskusta, Hervanta, Kauppi ja Normaalikoulu) sähkönkulutus aikavälillä 1.11.2021–31.10.2022 vastaa 1505:tä pientaloa. Kuvan jokainen mökki vastaa siten kymmentä pientaloa. Sähkölämmitteisen pientalon vuosikulutus on laskettu 17 000 kWh mukaan. Lähde: Motiva, Energiateollisuus

Turvallisuudesta ei voi tinkiä 

Yliopisto maksaa itse käyttämänsä sähkön jokaisesta kampuskiinteistöstään, joita ovat Keskusta, Hervanta, Kauppi ja Normaalikoulu. Tämän lisäksi kolmessa pääomavuokrakohderakennuksessa (Linna, Virta ja Arvo) myös kaukolämpö maksetaan itse, joten energiansäästöön löytyy taloudellista painetta. 

– Loppuvuoden sähkölasku tulee olemaan jopa nelinkertainen verrattuna normaaliin, Pertti Iso-Mustajärvi kertoo.  

Yliopiston neljän kampuskiinteistön viimeisimmän vuoden aikainen sähkönkulutus vastaa vuositasolla noin 1500 sähkölämmitteisen pientalon kulutusta. 

Iso-Mustajärven mukaan yliopistolla säästetään energiasta ja sähkönkulutuksesta turvallisuudesta tinkimättä.  

– Kampusalueilla on useita yleisiä kulkureittejä, joiden valaistuksesta ei voi säästää. Sisälläkin valoja täytyy pitää, osa tiloista on ympärivuorokautisessa käytössä, joten koko yliopistoa ei pystytä pimentämään.  

Sähkökatkojen vaikutuksia selvitetään 

Sähkön ja energian säästämisen yhtenä tavoitteena on estää valtakunnallisen sähköverkon ylikuormittumista. Kiertävistä sähkökatkoista on puhuttu äärimmäisenä keinona hillitä sähkön käyttöä kovan kulutuksen piikkiaikoina ensi talvena.   

Sähkökatkon aikana kampuksilla ei olisi valaistusta, ilmanvaihtoa, lämmitystä tai tietoverkkoja käytössä, vain turvavalaistus olisi päällä.  

– On hyvin epätodennäköistä, että kiertävä sähkökatko osuisi kaikille kampuksille yhtä aikaa. Tällä hetkellä selvitetään, miten mahdolliset sähkökatkot tulisivat vaikuttamaan yliopiston toimintaan, sanoo Pertti Iso-Mustajärvi.  

Enemmistö Moreenimedian kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ole huolestunut mahdollisten sähkökatkojen vaikutuksesta opiskeluun.  

– Viime aikoina on ollut niin paljon muutakin ajateltavaa, kuten korona ja Ukrainan sota.  Opiskelijat ovat stressaantuneita. Ehkä sähkön riittäminen ei ole kaiken jälkeen ensimmäisenä mielessä, arvelee Tuulia Majuri.  

 Majurin mielestä keskustelu ensi talven sähköpulasta on pyörinyt paljolti yleisen varautumisen ympärillä.   

– Nykyisessä kriisiytyneessä maailmantilanteessa asiat pitäisi osata nähdä laajemmin tärkeysjärjestyksessä, ja vaan hyväksyä, että sähkökatkoja saattaa tulla. Suhteellisuuden taju kannattaa säilyttää. 

Hanne Vuorela, teksti
Vilhelmiina Penttilä, kuvat ja taitto
Anni Savolainen, grafiikka

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.