Vainun varassa
Suomessa on 170 hälytystehtäviä varten koulutettua koiraa. Vapaaehtoisten kouluttamat koirat toimivat poliisin apuna esimerkiksi kadonneiden henkilöiden etsinnöissä.
Ilta on hämärtynyt. Uteliaat silmät tuijottavat autojen takakonteista, ja muutamat tassunjäljet ovat painautuneet ensilumeen. Taskuihin sujautetaan purkillinen koiranmakkaraa.
– Minä menen tuohon puskaan! Pirkanmaan pelastuskoirien harjoitusten vetäjä Teemu Koivisto huikkaa radiopuhelimeensa.
Kangasalla liikennemuseo Mobilian piha-alueella pelastuskoiraväki on aloittanut harjoituksensa. Paikalla on seitsemän koirakkoa eli koiraa ja ohjaajaa.
Pelastuskoirat harjoittelevat maastossa, rakennuksissa ja piha-alueilla. Sopivat harjoituspaikat ovat kuitenkin kortilla. Sarkku Kulon bordercollie Pompi löytää piiloutuneen Riikka Katajaisen.
Pelastuskoirat harjoittelevat maastossa, rakennuksissa ja piha-alueilla. Sopivat harjoituspaikat ovat kuitenkin kortilla. Sarkku Kulon bordercollie Pompi löytää piiloutuneen Riikka Katajaisen.
Pelastuskoirat toimivat esimerkiksi poliisin apuna kadonneiden ihmisten etsinnässä. Harjoituksissa mukana olevan Pirkanmaan pelastustoimen ja pelastuskoirien yhteyshenkilö Tomi Alhon mukaan koira voikin parhaimmillaan pelastaa metsään eksyneen ja hypotermiaan vaipuneen vanhuksen hengen.
– Kun poliisi esimerkiksi etsii talvella sairaalatohveleissa ja aamutakissa olevaa muistisairasta, niin etsintöihin hälytetään usein pelastuskoiria, Tomi Alho ja Teemu Koivisto kertovat.
Ryhmänohjaaja Teemu Koiviston mukaan koiran kouluttaminen hälytystehtäviin kestää noin kolmesta neljään vuotta.
Kuurupiilosilla
Jokainen koirakko harjoittelee yksitellen. Ensimmäisenä vuorossa on tamperelaisen Hanna Sorri-Kosolan bordercollie Gini. Sorri-Kosola on harrastanut koiransa kanssa kaksi vuotta pelastuskoiratoimintaa.
– Tämä on kivaa yhteistä tekemistä Ginin kanssa ja samalla meistä on toivottavasti yhteiskunnallista hyötyä, Sorri-Kosola perustelee harrastustaan.
Tarkoituksena on etsiä piilossa olevat ryhmän jäsenet eli maalihenkilöt. Harjoitukset muistuttavat lapsuudesta tuttuja kuurupiiloleikkejä. Ryhmä kommunikoi toistensa kanssa radiopuhelimien välityksellä.
Ryhmänohjaaja Teemu Koiviston mukaan koiran kouluttaminen hälytystehtäviin kestää noin kolmesta neljään vuotta.
Ryhmänohjaaja Teemu Koiviston mukaan koiran kouluttaminen hälytystehtäviin kestää noin kolmesta neljään vuotta.
”Kun poliisi esimerkiksi etsii talvella sairaalatohveleissa ja aamutakissa olevaa muistisairasta, niin etsintöihin hälytetään usein pelastuskoiria”
Kun koira palaa omistajan luokse niin sanottu ilmaisurulla suussa tai jää haukkumaan paikalleen, omistaja tietää, että koira on löytänyt kadonneen, selostaa ryhmän toinen vetäjistä Vilma Vestelin.
Tämän jälkeen koiraan kytketään pitkä naru eli jälkiliina. Näin se voi johdattaa omistajan kadonneen luokse. Palkinnoksi tassullinen etsivä saa herkkupalan tai Ginin tapauksessa pallon ja rapsutuksia.
– Hyvä tyttö, hieno! Sorri-Kosola kehuu Giniä tämän löytäessä ensimmäisen maalihenkilön piha-alueelta.
Tarkkanenäinen apuri
Koiran tärkeimpiä ominaisuuksia ovat ketteryys ja tottelevaisuus, mutta rodulla ei ole väliä. Tärkein apuväline etsinnöissä on kuitenkin kuonon päässä nököttävä nenä, joka pystyy haistamaan kaiken monituhatkertaisesti ihmisiin verrattuna. Koira pystyy myös erottelemaan hajuja tehokkaasti.
– Koirille ei anneta lähtöhajuja vaan ne reagoivat elävien ihmisten hajuihin. Jos on paljon ihmisiä, koirat etsivät sen hajun, jota ne eivät näe, Koivisto kertoo.
Harjoituksissa usein pyritään ilmentämään tositilanteita esimerkiksi luomalla tarina jostain kuvitteellisesta tilanteesta. Myös harjoittelu tehdään usein pimeässä, sillä se kuvaa parhaiten tositilannetta.
– Yleensä kadonneita ei etsitä päiväsaikaan ja vasta illalla aletaan ihmettelemään, valottaa ryhmässä harjoitteleva Sarkku Kulo.
Sota havahdutti
Etsintään johtaneita hälytyksiä oli Suomen Pelastuskoiraliitolla viime vuonna 242. Tilastotietoa löytyneiden ihmisten määrästä ei ole.
Koiviston ja Alhon mukaan viime aikoina on kuitenkin pohdittu, mikä on pelastuskoirien rooli nykymaailmassa.
– Sotaan varautuminen oli näiden koirien alkuperäinen tarkoitus. Se on vähän unohtunut, mutta viime aikoina asiaan on hieman havahduttu, Koivisto pohtii.
Pelastuskoirien kouluttaminen valmistaakin Suomea varautumaan hätätilanteisiin. Koiviston mukaan pelastuskoiria voidaan nykyään tarvita myös tilanteissa, joissa pitää etsiä ihmisiä sortuneista kuplahalleista tai rakennuksista.
Yhteisöllinen harrastus
Luminen maa hohkaa kylmyyttä ja kevyt pakkanen nipistelee poskia, kun koira kerrallaan suorittaa etsinnät.
Viimeisenä matkaan lähtee ryhmän kokenein koira Vespa ja hänen omistajansa Koivisto. Vespa sai viime keväänä hälytysvalmiuden eli se voi toimia nyt tositilanteissa.
– Vespa on meidän pelastushiiremme. Se on niin pieni ja se vinkuu, ryhmässä nauretaan.
Samalla Vespa sipsuttaa päättäväisesti eteenpäin ja löytää viimeisen maalihenkilön.
Vilma Vestelinin kultainennoutaja Helge on viittä vaille valmis hälytyskoira.
Vilma Vestelinin kultainennoutaja Helge on viittä vaille valmis hälytyskoira.
Tyypillisimmin harjoitukset kestävät noin kolme tuntia, ja niitä järjestetään vähintään kerran viikossa.
– Treeniä tulee aika paljon vuosittain, meillä menee tähän aikaa sellainen 250 tuntia vuodessa, Koivisto kertoo.
Usein ryhmän kautta voikin lujittaa omaa suhdettaan sekä koiraan että muihin harrastajiin.
– Meillä on täällä niin hyvä porukka ja tämähän on niin kivaa! ryhmässä kohistaan, kun askel vie kohti autoja.
Kangasalan illan pimetessä ja pakkasen kovetessa ryhmä taputtelee treeninsä pakettiin. Vinkulelun ääntely on loppunut.
Silmät jäävät tuijottamaan takakonteista ulos.
Pihla Saravirta, teksti
Tuomas Silventoinen, kuvat
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand