Vain lääkärin määräyksestä

Kymmeniä antibioottikuureja ennen 20-vuotispäivää. Noora Shinglerin, 37, korvatulehdukseen syömä antibioottimäärä kuulostaa hurjalta. Hän kärsi lapsuudessaan ahtaiden korvakäytävien takia tulehduskierteestä, johon antibiootit eivät meinanneet tehota.

Shingler on ammatiltaan toimittaja, ja hänet tunnetaan muun muassa Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelmasta.

Aikuisiällä Shinglerin vatsa alkoi oireilla. Vatsaa turvotti etenkin syömisen jälkeen, mutta mitään allergiaa ei kuitenkaan löytynyt. Tuohon aikaan hän työskenteli televisiojuontajana, ja joutui juoksemaan vessassa kesken kuvausten.

– Lääkärit eivät ottaneet minua tosissaan. He epäilivät, että haluan vain laihduttaa tai olen stressaantunut, Shingler muistelee.

Myöhemmin Shingler kokeili Antioksidanttiklinikan suolistoanalyysia. Analyysin mukaan hänen suolistonsa oma bakteerikanta näytti lähes nollaa. Lukuisat antibioottikuurit olivat tuhonneet kehon omia bakteereja.

Suolistoa hoidettiin lisäravinteilla. Lisäksi Shingler karsi ruokavaliostaan pois turvotusta lisäävät raaka-aineet. Antibiootteja ja särkylääkkeitä hän ei enää syö, ellei ole aivan pakko.

Nykyään Shingler kirjoittaa Kemikaalicocktail-blogia, jossa hän jakaa ajatuksiaan muun muassa lääkkeiden käytöstä sekä luonnonmukaisesta elämäntavasta.

Antibioottiresistenssistä ei päästä kokonaan eroon

Antibioottien liiasta määräämisestä ja niiden haitoista on puhuttu jo vuosia. Tietoisuus on lisääntynyt niin lääkärien kuin potilaidenkin keskuudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jari Jalava kertoo, että yksi antibioottien haitoista liittyy juuri suoliston terveyteen.

– Tiedämme, että antibiooteilla saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia mikrobiston koostumukseen. Mutta siitä tiedetään vielä vähän, mihin kaikkeen se välillisesti vaikuttaa, Jalava kertoo.

Eniten antibiootteja – myös mahdollisesti turhia – annetaan ylähengitystieinfektioihin eli esimerkiksi pitkittyneiseen flunssiin, joista voi seurata jälkitauteja.

– Kaikkein vaikeinta on yrittää määritellä, missä vaiheessa sitkeä flunssa onkin poskiontelotulehdus tai bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus. Helppoa koetta tähän ei ole, kertoo Atte Vadén, joka työskentelee vastaavana lääkärinä Oma lääkärisi Tesoma -terveysasemalla.

Myös Jalava korostaa diagnostiikan tärkeyttä.

– Voi olla, että vain yksi kolmesta potilaasta hyötyy antibiooteista, mutta koska emme pysty erottamaan kuka, kaikille on määrättävä kuuri, Jalava kertoo.

Jalavan mukaan resistenssin kannalta on kuitenkin sama, määrätäänkö antibioottikuuri turhaan vai tarpeeseen. Resistenssiä syntyy kaikessa antibiootin käytössä.

Fakta: Antibioottiresistenssi

• Bakteerien, virusten, parasiittien ja sienien kykyä vastustaa mikrobilääkettä, joka aiemmin tehosi mikrobin aiheuttamaan sairauteen.
• Useammalle kuin yhdelle mikrobilääkkeelle resistenttiä mikrobia kutsutaan multiresistentiksi. Erittäin monelle lääkkeelle resistentit mikrobit ovat niin sanottuja superbakteereita.
• Tällaisia bakteereja on tavattu jo esimerkiksi Italian ja Kreikan sairaaloissa.
• Noin 600 000 tuberkuloositapausta oli resistenttejä tehokkaimmalle antibiootille vuonna 2017. 1,6 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain tuberkuloosiin.
• WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi kymmenestä merkittävimmästä kansainvälisestä terveysuhasta.
• Suomessa antibioottiresistenttien mikrobien tilanne on tällä hetkellä hallinnassa.

Lähde: WHO, Jari Jalava THL

Lääkäreihin kohdistuu paineita monelta suunnalta

Antibioottien myöntämisessä näkyy eroja sukupolvien välillä. Vadénin mukaan alalle tulevat lääkärit suhtautuvat tiukasti antibioottien määräämiseen ja ovat huolissaan resistenttien bakteerikantojen syntymisestä. Pitkään alalla työskennelleet puolestaan saattavat toimia vanhojen suositusten varassa.

Vastaava ero näkyy myös potilaissa. Nuoret ja etenkin lapsiperheet saattavat kysyä, onko kuuri varmasti tarpeellinen, kun taas jotkut vanhemmat asiakkaat vaativat antibiootteja.

– Tämä lisää myös lääkäreiden paineita, sillä mekin olemme vain ihmisiä, Vadén muistuttaa.

Lääkeyhtiö Pfizerin viime vuonna teettämän kyselyn mukaan 39 prosenttia suomalaisista lääkäreistä on määrännyt mielestään joskus turhaan antibiootteja. Vadén myöntää määräävänsä välillä itsekin kuurin turhaan.

– Varmasti kaikissa kiireisissä päivystyksissä on näitä tilanteita, joissa potilas toivoo saavansa antibiootteja, vaikka ei niitä välttämättä tarvitsisi. Silloin ei aina ehdi selittää uusimmista tutkimustuloksista ja kertoa antibioottien haitoista, vaan kirjoittaa reseptin. Jonossa saattaa olla kymmenen enemmän hoitoa tarvitsevaa ihmistä.

Lääkäreihin kohdistuvat paineet näkyvät Vadénin mukaan myös yksityisellä puolella. Kun potilaan tietää maksaneen hoidosta ja tämä inttää antibiootteja, kynnys kieltäytyä reseptin kirjoittamisesta on korkeampi kuin julkisessa sairaanhoidossa.

Korva- tai nielutulehdus voi parantua ilman antibioottejakin

Vaikkei Noora Shingler ole käyttänyt antibiootteja moneen vuoteen, hänen 4- ja 8-vuotiaat lapsensa syövät antibioottikuureja silloin, kun se on välttämätöntä. Lievemmät sairaudet, kuten korvatulehdukset, hoidetaan kuitenkin särkylääkkeillä.

Shinglerin esikoisen korvatulehdukseen kokeiltiin myös homeopaattisia lääkkeitä, koska antibiootit eivät toimineet hänelläkään.

– En voi vannoa, että homeopaattiset lääkkeet olisivat parantaneet korvatulehduksen. Mutta sen voin sanoa, että korvatulehduskierre loppui, kun lapseni ei syönyt antibiootteja.

Shingler kokee, että lääkäreiden asenne antibiootteihin on muuttunut huomattavasti viidessä vuodessa. Hänen nuoremman lapsensa kohdalla lääkärit eivät ole määränneet antibioottikuureja yhtä herkästi kuin esikoiselle.

– Omassa lapsuudessani lääkärit luottivat sokeasti antibiootteihin, eivätkä he määränneet maitohappobakteereja kuurin lisäksi.

Nykyään maitohappobakteereja suositellaan käytettäväksi kuurin aikana, jotta suoliston tasapaino ei häiriintyisi.

Vadén vahvistaa, että erityisen suuri muutos lääkäreiden keskuudessa on tapahtunut viidessä viime vuodessa. Niiden aikana on saatu paljon uutta tutkimustietoa muun muassa kuurien pituuksien vaikutuksista ja siitä, että antibiooteilla on luultua pienempi vaikutus esimerkiksi korva- ja nielutulehduksista paranemiseen.

Jari Jalavan mukaan syitä antibioottien määräämisen vähenemiselle on useita. Tieto resistenssistä ja kuurien haitoista on kasvanut, diagnostiikka on kehittynyt sekä infektioiden ehkäisy on parantunut.

– Jos määräämme liikaa antibiootteja, olemme osa isompaa ongelmaa, Atte Vadén kertoo.

Monet infektiot vältettäisiin pesemällä käsiä

Jalavan mukaan myös rokotuksilla on ollut suuri yhteys käytettyjen antibioottien vähenemiseen.

– Infektioiden ehkäisyllä ja bakteerien leviämisen estämisellä on suuri vaikutus käytettyjen antibioottien määrään. Pneumokokkirokotuksen ottaminen rokoteohjelmaan sekä influenssarokotteet ovat vähentäneet infektioita ja sitä kautta antibioottien käyttöä.

Jalava toivookin, että ennaltaehkäisyn roolia korostettaisiin aiheesta keskustellessa.

– Ihan sillä, että opetettaisiin ihmisiä pesemään käsiä, saataisiin jo paljon aikaan.

Sekä Jalava että Vadén ovat yhtä mieltä siitä, että vastuu antibioottien määräämisestä on aina hoitavalla lääkärillä.

Potilaan ainoa tehtävä on kuunnella lääkäriä ja olla valmis hyväksymään, että omat tiedot antibiooteista voivat olla vanhentuneita. Esimerkiksi uuden tutkimustiedon myötä monen taudin hoitosuosituksia on päivitetty siten, että vaivoja joihin on ennen määrätty antibiootit, ei niitä enää suositella.

Vadén kuitenkin muistuttaa, että antibiootit ovat hengenpelastava hoito. Esimerkiksi keuhkokuume voi olla tappava tauti, johon kannattaa syödä antibioottikuuri, vaikka ei olisikaan täysin varmaa, onko tauti viruksen vai bakteerin aiheuttama. Myös päällisin puolin vaarattomalta näyttävä tauti kuten ärhäkkä virtsatietulehdus voi vaatia antibiootit, sillä sen bakteeri voi siirtyä munuaisiin, jolloin uhkana on verenmyrkytys.

Jari Jalava muistuttaa, että määrättyjen antibioottien määrä ei voi laskea loputtomiin, koska silloin potilaita jäisi hoitamatta.

– Kyllä se varmuuden vuoksi hoitaminen on useammin paljon parempi vaihtoehto kuin hoitamatta jättäminen, Jalava summaa.

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.