Uudenlaista tukea kannabiksen kanssa kipuileville
Tihu Tiittasella on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto.
Valitse sellainen reitti, jota et jostain syystä haluaisi kiivetä. Yritä sitä vähintään viisi kertaa.
Tämän ohjeistuksen saatuaan kuusi kiipeilyryhmäläistä etsii itselleen sopivan aloituspaikan. Osa lähtee saman tien kiipeämään rivakoin ottein, toisten liikkeet ovat tunnustelevampia. Magnesiumjauhe eli mankka värjää kädet valkoisiksi.
Tänään harjoitellaan omalle epämukavuusalueelle menemistä.
– Kiipeillessä havainnoidaan aika paljon sitä, mitä kehossa tapahtuu. Miten reagoin vaikkapa pelon tunteeseen? Jatkanko vielä vai meneekö minun rajani tässä, pohtii Tihu Tiittanen.
Tiittanen kertoo, että kiipeilyn yhteydessä opetellaan esimerkiksi tunnistamaan tunteita omassa kehossa.
Tiittanen on tamperelaisen Hamppupelto-hankkeen projektityöntekijä. Hamppupelto on suunnattu 18–35-vuotiaille kannabiksen käyttäjille, ja kiipeilyryhmä on osa hankkeen toimintaa. Mutta mitä tekemistä kannabiksella oikein on kiipeilyn kanssa?
Ainakin molemmista saa hyvää oloa. Dopamiini virtaa.
Kiipeillessä opituista taidoista voi myös olla hyötyä, jos haluaa pohtia omaa suhdettaan kannabikseen.
– Täällä pusket itseäsi ja saat uusia oivalluksia. Kohtaat epämukavuutta ja huomaat, että pystyt silti tekemään tiettyjä juttuja eikä mitään pahaa tapahdu.
Tihu Tiittasen mukaan kiipeily voi rauhoittaa ylivirittyneen mielen.
Tihu Tiittasen mukaan kiipeily voi rauhoittaa ylivirittyneen mielen.
Jos nuori hakee mielenterveyden haasteisiin apua terveyspalveluista ja tulee ilmi, että tämä käyttää kannabista, homma saattaa usein tyssätä siihen.
Tiittanen on saanut yhteydenottoja myös muilla paikkakunnilla asuvilta nuorilta. Hamppupellon kaltaiselle matalan kynnyksen palvelulle olisi kysyntää.
Hyvinvointia ilman painetta käytön lopettamisesta
Uudenlaisen ja Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen palvelun Hamppupellosta tekee se, ettei nuorilta edellytetä päihteettömyyttä.
– Jos nuori hakee mielenterveyden haasteisiin apua terveyspalveluista ja tulee ilmi, että tämä käyttää kannabista, homma saattaa usein tyssätä siihen.
Tiittanen kertoo, että monelle Hamppupellon toimintaan osallistuvalle omasta kannabiksen käytöstä puhuminen on vaikeaa.
Tiittasen mukaan mielenterveyspalveluissa saatetaan vaatia lopettamaan kannabiksen käyttö sellaiseen tahtiin, joka ei ole nuorelle realistinen. Monelle päihteen käyttö on saattanut olla vuosia tärkeä tapa, rutiini tai selviytymiskeino.
Hamppupellossa tavoitteena onkin lisätä kannabista käyttävien hyvinvointia ilman painetta käytön lopettamisesta.
Hamppupelto on ehkäisevän päihdetyön järjestö Youth Against Drugsin (YAD) hanke. Järjestö kannattaa kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista, samoin kuin esimerkiksi THL.
Ella Kuoppala ja yksi ryhmäläisistä puhdistavat kiipeilyseinää magnesiumista pitkillä harjoilla.
Myös Tiittasen mielestä YAD:n ja THL:n kannattama ratkaisu olisi tasavertaisin vaihtoehto. Hän kuitenkin itse pitää realistisempana sitä, että rangaistavuudesta luovuttaisiin asteittain.
– Tavallaan näen sen riskin, että jos ainoastaan kannabis laillistetaan, huumeita käyttävien keskuuteen muodostuu hierarkia kannabista käyttävien ja muiden välille, hän tosin huomauttaa.
Ella Kuoppala kertoo, että kiipeilyssä pääsee ylittämään itsensä: kiivetessä voi tuntua siltä, että kuolee, ja on palkitsevaa, kun selviääkin.
Kiipeilystä on löytynyt yhteisö
Yksi kiipeilijä yrittää selättää vaikean radan lennokkaalla tekniikalla. Hän koettaa saada hyppäämällä otteen seuraavasta askelmasta. Hurjannäköinen temppu ei onnistu ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla, mutta kiipeilijällä vaikuttaa olevan hauskaa.
Kiipeilyryhmän ohjaaja Ella Kuoppala tarkkailee nuorten liikkumista ja antaa tarvittaessa vinkkejä. Välillä hän käy myös itse kiipeämässä jonkin reitin.
Ella Kuoppala on iloinen kuullessaan, että kiipeily on esimerkiksi rauhoittanut jonkun ryhmäläisen stressaantunutta mieltä.
Kuoppala on alun perin ollut itsekin kiipeilyryhmän jäsen. Ryhmän ohjaajana hän on toiminut viime syksystä lähtien. Kiipeily on auttanut Kuoppalaa löytämään samanhenkisistä ihmisistä koostuvan yhteisön.
– Parasta kiipeilyssä on, että kaikki päässä pyörivät asiat unohtuvat.
Ryhmäläiset aloittavat kiipeilyn yhdessä ja erkanevat sitten omille reiteilleen.
Ryhmäläiset aloittavat kiipeilyn yhdessä ja erkanevat sitten omille reiteilleen.
Tommi kävi ensimmäistä kertaa kiipeilemässä noin viisi vuotta sitten. Sen jälkeen hän on harrastanut lajia säännöllisen epäsäännöllisesti.
“Aina kun käytöstä on puhunut, on tullut ongelmia”
Tommi puhdistaa vihreitä askelmia magnesiumista pitkällä harjalla, jotta niistä saisi paremmin otteen. Sitten hän aloittaa kiipeämisen.
Tommi on käyttänyt kannabista enemmän tai vähemmän säännöllisesti lähes puolet elämästään. Hän kertoo kamppailleensa asian kanssa pitkään yksin, sillä siihen liittyvä sosiaalinen stigma on niin vahva.
– Aina kun siitä on lähtenyt puhumaan jossain, on tullut vain lisää ongelmia.
Hamppupellon tapaamisissa kannabiksen käytöstä on kuitenkin voinut keskustella avoimesti.
Magnesiumjauhe auttaa saamaan pitävämmän otteen kiipeilyseinällä.
Tommi kertoo käyneensä kiipeilyryhmän tapaamisissa noin parin kuukauden ajan. Hän on mukana myös Hamppupellon vertaisryhmässä ja vertaisohjaajakoulutuksessa.
Tommin tavoitteena on lopettaa kannabiksen käyttö jossain vaiheessa kokonaan. Hamppupellon tapaamisista on ollut apua käytön vähentämisessä. Niissä on kuullut, millaisten keinojen avulla muut ovat onnistuneet olemaan polttamatta.
Kiipeilyryhmäläiset ovat jakautuneet eri puolille avaraa hallia. Loppuaika on varattu vapaalle kiipeilylle.
– Vie kädet suorassa. Ihan varmasti onnistuu. Hyvä! Mene, mene, mene, kannustaa yksi ryhmäläinen toista tämän yrittäessä selvittää punaisista askelmista muodostuvaa reittiä viidettä kertaa.
Ja niin se onnistuukin. Viimeinen askel, ja käsi koskettaa maalia.
Tommin nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä suojaamiseksi.
Teksti: Aurora Kuusisto | Kuvat: Aalto Puutio
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.