Työkalupakkeja ja teekuppeja

Ihmisillä on usein vahvat, mutta tiedostamattomat käsitykset siitä, millaiset tilat sopivat mihinkin tarkoitukseen ja kenelle. Jotkut ympäristöt nähdään luontevasti maskuliinisina, toiset feminiinisinä – ajatusleikkiä on helppo jatkaa, kun mietimme autotallin öljyntuoksua tai pitsiverhojen kevyttä liikettä aurinkoisessa olohuoneessa. Tällaiset mielikuvat ohjaavat tapaamme mieltää, mitä tilat ja niiden estetiikka 'edustavat', mutta samalla ne kaventavat tapaa, jolla näemme ihmiset näissä ympäristöissä.

Juuri nämä odotukset tekevät tiloista oivallisen alustan sukupuoleen liittyvien normien rikkomiselle. Kuvillani pyrin haastamaan ajatuksen siitä, että maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat toisensa poissulkevia - haluan näyttää, että tiloihin ja niiden herättämiin mielikuviin liittyvät rajoitteet ovat pelkkiä konstruktioita. Samalla haastan katsojaa pohtimaan, kuinka vapaasti hän itse suhtautuu ympäristön ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen – ja voisiko maailma olla moninaisempi ja yllätyksellisempi, jos uskallamme katsoa pintaa syvemmälle.

Voimakkuus ja herkkyys, karkeus ja kauneus voivat elää yhtä aikaa niin kuvassa kuin ihmisessä itsessään.

Teossarjan kuvattavat löytyivät avoimen kutsun kautta, jonka julkaisin sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa. Kuvattaviksi valikoitui joukko miehiä, jotka olivat valmiita osallistumaan tähän kokeiluun ja avaamaan itsensä kameralle – kukin omalla tavallaan. Toivon, että kuvat kannustavat katsojaa pohtimaan omia käsityksiään rooliodotuksista sekä hyväksymään ihmisten moninaisuuden ja vapauden olla oma itsensä."