Toivon pesä
Korkeasaaren eläintarhan yhteydessä toimii villieläinsairaala, jonka tehtävänä on auttaa luonnonvaraisia eläimiä. Vuosittain sairaalalle tuodaan yli 1500 eläintä. Tavoitteena on palauttaa eläin hyväkuntoisena takaisin luontoon.
Oveen koputetaan, jotta ilves tietää tulostamme. Huoneessa tuoksuu metsältä ja maalta. Ilvekselle on rakennettu metsän kaltainen tila hyödyntämällä havupuun oksia. Eläin on kavunnut lähes katonrajaan ja katselee sieltä rauhallisesti tulijoita.
Näemme ilveksestä kuitenkin vain pienen vilauksen, sillä sairaalassa pyritään mahdollisimman vähäiseen kontaktiin. Tämä edistää eläimen toivottua luontoon palautusta.
— Jokainen ylimääräinen minuutti, jonka eläin viettää täällä, on vain ylimääräistä stressiä sille, eläintenhoitaja Juppe Lindroos tiivistää.
Sairaalan tehtävänä on loukkaantuneiden eläinten ja emoistaan vieraantuneiden poikasten auttaminen. Viime vuonna tuoduista eläimistä noin 60 prosenttia saatiin palautettua takaisin luontoon.
Eläintenhoitajan tavalliseen työpäivään kuuluu eläinten tilojen siivoamista, ruokintaa ja lääkintää. Potilaiden vointia kirjataan, ja kirjausten avulla seurataan esimerkiksi eläimen painon kehitystä. Eläintenhoitaja avustaa myös tarvittaessa eläinlääkäriä.
Eläintenhoitaja Juppe Lindroos.
Eläintenhoitaja Juppe Lindroos.
Valtaosa eläimistä pääkaupunkiseudulta
Villieläinsairaalassa on Lindroosin mukaan tällä hetkellä rauhallisempaa kuin tavallisesti. Sairaalassa on ilveksen lisäksi saukko, kaksi kalalokkia, kahdeksan laulujoutsenta, vihervarpunen, punarinta ja orava. Hektisin kausi on kesä, jolloin luonnossa on paljon poikasia.
Ilves tuotiin sairaalalle Tampereelta. Se on iältään nuori, eikä ole oppinut esimerkiksi saalistamaan. Tätä ei voi sairaalalla ilvekselle opettaa, joten sille etsittiin tarhapaikka. Sellainen löytyikin Ruotsista. Jos tarhapaikkaa ei olisi löytynyt, olisi ilves jouduttu lopettamaan, Lindroos kertoo. Luontoon ei hänen mukaansa voi palauttaa ilvestä, joka ei osaa saalistaa.
Luontoon vieminen riippuu paljon lajista. Jotkut eläimet voi päästää esimerkiksi merelle. Usein henkilöt, jotka ovat tuoneet eläimen sairaalalle haluavat itse palauttaa eläimen luontoon. Korkeasaaren viestintäasiantuntija Mari Lehmonen huomauttaa, että myös eläimen mahdollinen reviiri on otettava huomioon.
Villieläinsairaalassa työskentelevä eläintenhoitaja neuvoo päivittäin ihmisiä, jotka ovat löytäneet apua tarvitsevia eläimiä. Myös kuolleista eläimistä soitetaan sairaalalle.
Soittoja tulee koko Suomen laajuudelta. Suurin osa sairaalalle tulevista eläimistä on kuitenkin pääkaupunkiseudulta, sillä löytäjien on tuotava eläimet itse Korkeasaareen.
Taukohuoneen valkotaululle on listattu villieläinsairaalan huonejako.
Punarinta on saapunut villieläinsairaalaan vierailupäivänämme. Sen annetaan rauhottua pyyhkeen alla häkissään.
Pelkkä eläimen hyvä vointi ei riitä
Jotta eläin voidaan palauttaa luontoon, tulee sen olla täysin kunnossa. Esimerkiksi pöllöä, jonka siivistä kuuluu lentäessä ääni, ei voida palauttaa luontoon, sillä pöllön kuuluu lentää äänettömästi.
Sairaalassa esimerkiksi testataan, että eläin kykenee elämään lajilleen tyypillisesti. Oravan täytyy osata kiipeillä, ja saukon saalistaa. Sairaalassa luodaan tilat, joissa eläimet pääsevät harjoittelemaan näitä taitoja.
Saukot kesyyntyvät helposti. Kesyyntymistä pyritään estämään tarjoamalla saukolle paikkoja, mihin piiloutua. Kuvauspäivänä saukko pysytteli piilossa.
Saukot kesyyntyvät helposti. Kesyyntymistä pyritään estämään tarjoamalla saukolle paikkoja, mihin piiloutua. Kuvauspäivänä saukko pysytteli piilossa.
Yleisimpiä tapauksia sairaalalla ovat ikkunoihin törmänneet linnut. Lasista voisi tehdä turvallisemman linnuille esimerkiksi hyödyntämällä pikkulintujen kykyä nähdä uv-säteilyä, Lindroos sanoo. Yleisiä tapauksia ovat myös orvot poikaset. Tällaisia ovat esimerkiksi pesästä pudonneet linnunpoikaset. Kaikki yksinään luonnossa kuljeskelevat poikaset eivät kuitenkaan ole orpoja, ja näiden tuomista sairaalalle tulisi välttää.
Myös ihmisten luontoon jättämät esineet aiheuttavat loukkaantumisia. Lokit takertuvat esimerkiksi kalaverkkoihin ja koukkuihin. Ympäri vuoden sairaalalle tuodaan paljon siilejä eri syistä. Joidenkin potilaiden piikkeihin on takertunut erilaisia esineitä.
Orava jouduttiin nukuttamaan kesällä, jotta sen ympäriltä saatiin irti jumiin jäänyt hiuslenkki.
Orava jouduttiin nukuttamaan kesällä, jotta sen ympäriltä saatiin irti jumiin jäänyt hiuslenkki.
Sairaalassa kuoleman kohtaaminen on tavallista. Eläimiä joudutaan paljon lopettamaan, ja jotkut kuolevat itsestään jo ensimmäisen vuorokauden aikana.
— Luonnonvarainen eläin, joka tulee meille, on jo lähtökohtaisesti niin huonossa kunnossa, että se on ylipäätään saatu kiinni, Lindroos kertoo.
Orava lepäili terraariossaan pipon alla.
Orava lepäili terraariossaan pipon alla.
Villieläinsairaalassa työskentelevältä eläintenhoitajalta vaaditaan kärsivällistä luonnetta ja hyvää stressinsietokykyä.
Työnsä parhaimpana puolena Lindroos sen sijaan pitää kuntoutuksen onnistumista. Erityisesti silloin, kun eläimen hoitoon on nähty paljon vaivaa, on palkitsevaa, kun eläin pääsee vihdoin takaisin luontoon.
Aada Alapuranen, teksti
Tekla Lilja, kuvat ja taitto
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand