Toiset lähtee,
toiset jää
Jos kirjoihin ja tv-sarjoihin on uskomista, sisäoppilaitokset ovat hulppeita kartanoita, joihin pääsevät vain harvat, valitut ja rikkaat. Yövyimme Anna Tapion koulussa ja selvitimme, millainen on suomalainen sisäoppilaitos vuonna 2024.
Viivi Helin, teksti
Pauliina Tasala, kuvat
Julkaistu 20.11.2024
Salaiset tapaamiset keskiyön aikaan. Roomalaistyylisin pilarein ja marmorilattioin varusteltu eteishalli. Ruudulliset vekkihameet, kiiltonahkaisten kenkien kopina.
Vaikka tiesin, että Pälkäneen Aitoon kylään perustettu Anna Tapion sisäoppilaitos voidaankin mieltää maalaiskouluksi, on vaikea välttyä kliseisiltä mielikuvilta.
11.40
Ratsastusvarustemerkin takkiin pukeutunut koulumestari Kirsi-Marja Penttilä, tuttavallisemmin Kippana, päästää meidät huoneeseemme. Katto repsottaa hieman, ja kaapinreunaa koristaa tussattu hakaristi. Valvontakamera osoittaa kohti asuntolan ulko-ovea. Täällä ei harrasteta yöjuoksuja.
Penttilä toteaa heti kättelyssä, ettei asuntolaelämä sovi kaikille.
– Toiset lähtee, toiset jää.
Anna Tapioon haetaan omasta tahdosta, ja oppilasvalintaan vaikuttaa niin keskiarvo, käytösnumero kuin hakemuskirjekin.
Se näkyy: Nuoret ovat välittömiä, avoimia, reippaita, sananvalmiita. He kantavat pyykkiä pihan poikki ja ruokkivat navetassa asuvat puput.
14.05
Toisaalta tietotekniikan tunnilla seitsemäsluokkalaiset avaavat ennemmin Youtuben tai Robloxin kuin tekstinkäsittelyohjelman, jolla tehtävät olisi tarkoitus tehdä.
– Ei oo keskittymishalua nyt, joku sanoo.
– Ärsyttää tietokoneet.
Myös Iina Vaarala pelailee Minecraftia koulutyön lomassa. Vaarala on yksi ensimmäisistä kohtaamistamme nuorista, joka jakaa odotuksemme kiireisistä käytävistä ja suurista ruokasaleista.
Hän kertoo katsoneensa hienoon sisäoppilaitokseen keskittyvää Tanssityttö Mia -sarjaa. Anna Tapio olikin hieman toisenlainen koulu.
– Ei hienoja sohvatyynyjä, rähjäiset sängyt, Vaarala tiivistää mielipiteensä.
Tuntien päättymisen jälkeen käytävillä kuuluu tiukkaa keskustelua.
– Kaikki vihaa seiskoja. Mutta kai mekin vihataan ysillä seiskoja.
Nuoret kertovat, että kämppisten kanssa saattaa välillä syntyä riitoja. Myös ahdistuneisuus tuottaa huolia.
Rehtori Tuula Lahti kertoo, että nuoret ovat onneksi avoimia puhumaan asioistaan, ja huolet kulkeutuvat aikuisille nopeasti. Oppilaille tehdään selväksi, ettei kämppisten tehtävänä ole toimia terapeuttina.
Joskus nuoret saattavat kokeilla kaikenlaista, kuten kuljettaa alkoholia tai sähkötupakkaa asuntolaan. Lahden mukaan asuntolaohjaajat ovat kuitenkin tarkkoja huomaamaan tällaiset kokeilut.
Toisaalta tietotekniikan tunnilla seitsemäsluokkalaiset avaavat ennemmin Youtuben tai Robloxin kuin tekstinkäsittelyohjelman, jolla tehtävät olisi tarkoitus tehdä.
– Ei oo keskittymishalua nyt, joku sanoo.
– Ärsyttää tietokoneet.
Myös Iina Vaarala pelailee Minecraftia koulutyön lomassa. Vaarala on yksi ensimmäisistä kohtaamistamme nuorista, joka jakaa odotuksemme kiireisistä käytävistä ja suurista ruokasaleista.
Hän kertoo katsoneensa hienoon sisäoppilaitokseen keskittyvää Tanssityttö Mia -sarjaa. Anna Tapio olikin hieman toisenlainen koulu.
– Ei hienoja sohvatyynyjä, rähjäiset sängyt, Vaarala tiivistää mielipiteensä.
Tuntien päättymisen jälkeen käytävillä kuuluu tiukkaa keskustelua.
– Kaikki vihaa seiskoja. Mutta kai mekin vihataan ysillä seiskoja.
Nuoret kertovat, että kämppisten kanssa saattaa välillä syntyä riitoja. Myös ahdistuneisuus tuottaa huolia.
Rehtori Tuula Lahti kertoo, että nuoret ovat onneksi avoimia puhumaan asioistaan, ja huolet kulkeutuvat aikuisille nopeasti. Oppilaille tehdään selväksi, ettei kämppisten tehtävänä ole toimia terapeuttina.
Joskus nuoret saattavat kokeilevat kaikenlaista, kuten kuljettaa alkoholia tai sähkötupakkaa asuntolaan. Lahden mukaan asuntolaohjaajat ovat kuitenkin tarkkoja huomaamaan tällaiset kokeilut.
19.00
Vapaa-ajanohjaaja Alisa Laine esittelee meille päärakennuksen kellaritilassa sijaitsevaa oppilaiden hengailutilaa, joka on väliaikaisesti suljettu väärinkäytösten takia. Tilan perällä on ovi pannuhuoneeseen, jonka kautta pääsee taas koulun käytäville. Jään miettimään, onko salaisia käytäviä enemmänkin.
Laine on valmistunut Anna Tapiosta kolme vuotta sitten. Hän siis tietää kaikenlaisia pikkufaktoja, kuten että koululla muodostuvat pariskunnat saattavat toisinaan livahtaa navettaan.
Moni nuori yllättyy, millaista yhteisöllinen asuminen todellisuudessa on. Draamaa syntyy Laineen mukaan ”kaikista teinien asioista”. Yhteisiä tiloja jaettaessa kotityöt ovat yleinen kiistelyn aihe.
Rehtori Tuula Lahti tietää, että myös parisuhdeasiat aiheuttavat haasteita teinien arjessa.
– Täällä muodostuvat ensimmäiset seurustelusuhteet. Voi olla kolmiodraamaakin.
Vapaa-ajanohjaaja Alisa Laine esittelee meille päärakennuksen kellaritilassa sijaitsevaa oppilaiden hengailutilaa, joka on väliaikaisesti suljettu väärinkäytösten takia. Tilan perällä on ovi pannuhuoneeseen, jonka kautta pääsee taas koulun käytäville. Jään miettimään, onko salaisia käytäviä enemmänkin.
Laine on valmistunut Anna Tapiosta kolme vuotta sitten. Hän siis tietää kaikenlaisia pikkufaktoja, kuten että koululla muodostuvat pariskunnat saattavat toisinaan livahtaa navettaan.
Moni nuori yllättyy, millaista yhteisöllinen asuminen todellisuudessa on. Draamaa syntyy Laineen mukaan ”kaikista teinien asioista”. Yhteisiä tiloja jaettaessa kotityöt ovat yleinen kiistelyn aihe.
Rehtori Tuula Lahti tietää, että myös parisuhdeasiat aiheuttavat haasteita teinien arjessa.
– Täällä muodostuvat ensimmäiset seurustelusuhteet. Voi olla kolmiodraamaakin.
20.15
Liian moni oppilas kertoo tulleensa Anna Tapioon alakoulussa koetun kiusaamisen takia. Valtaosa nuorista kuitenkin hakeutuu kouluun, jotta voisi viettää mahdollisimman paljon aikaa kavereiden kanssa. Asuntoloissa majoitutaan kahden hengen huoneissa, joista suuri osa kuuluu neljän makuuhuoneen soluasuntoihin.
Yhden solun ovenraossa on jätesäkkirulla, jotta ovi pysyisi auki. Solusta kuuluva innokas puhe ja räjähtävät naurunremakat kaikuvat käytävillä asti.
Olohuoneessa istuvat kahdeksasluokkalaiset nauravat ajatukselle, että Anna Tapio olisi jotenkin erityisen hieno koulu. Toki erilainen kuin muut, mutta ei mitenkään glamour.
– Siinä missä veljen koulussa tulee valitusta siitä, että pissataan koulun seinille, niin täällä tulee valitusta, että saako käyttää raivaussahaa, kertoo Riia Rytky.
Asuntolat muistuttavat tavallisia kerrostaloja. Kengät tosin on jätetty leirikeskusmaisesti tuulikaappeihin. Solujen yhteisissä tiloissa on pirteän väriset tehosteseinät, makuuhuoneissa harmahtava muovimatto. Ei siis valtavia kirjahyllyjä ja tummia mahonkilipastoja.
Tunnelma syntyy kuitenkin jostain aivan muusta: värivaloista, piirustuksista ja rock-yhtyeiden julisteista. Yhden solun seinään on merkitty lyijykynällä yhdeksän eri tytön pituudet.
Liian moni oppilas kertoo tulleensa Anna Tapioon alakoulussa koetun kiusaamisen takia. Valtaosa nuorista kuitenkin hakeutuu kouluun, jotta voisi viettää mahdollisimman paljon aikaa kavereiden kanssa. Asuntoloissa majoitutaan kahden hengen huoneissa, joista suuri osa kuuluu neljän makuuhuoneen soluasuntoihin.
Yhden solun ovenraossa on jätesäkkirulla, jotta ovi pysyisi auki. Solusta kuuluva innokas puhe ja räjähtävät naurunremakat kaikuvat käytävillä asti.
Olohuoneessa istuvat kahdeksasluokkalaiset nauravat ajatukselle, että Anna Tapio olisi jotenkin erityisen hieno koulu. Toki erilainen kuin muut, mutta ei mitenkään glamour.
– Siinä missä veljen koulussa tulee valitusta siitä, että pissataan koulun seinille, niin täällä tulee valitusta, että saako käyttää raivaussahaa, kertoo Riia Rytky.
Asuntolat muistuttavat tavallisia kerrostaloja. Kengät tosin on jätetty leirikeskusmaisesti tuulikaappeihin. Solujen yhteisissä tiloissa on pirteän väriset tehosteseinät, makuuhuoneissa harmahtava muovimatto. Ei siis valtavia kirjahyllyjä ja tummia mahonkilipastoja.
Tunnelma syntyy kuitenkin jostain aivan muusta: värivaloista, piirustuksista ja rock-yhtyeiden julisteista. Yhden solun seinään on merkitty lyijykynällä yhdeksän eri tytön pituudet.
20.57
Viimeisetkin oppilaat juoksevat pihan poikki asuntoloihinsa. Ulko-ovet menevät yhdeksältä lukkoon. Jostain kuuluu kiljahduksia. Ne voisivat säikäyttää, jos olisimme missä tahansa muualla kuin yläasteen pihassa.
Tuntia myöhemmin yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä majoittuvassa Pääskylässä kuuluvien äänien perusteella ilta vasta alkaa. Käytävässä vaihtuu kappaleet tiuhaan: Boten Anna, What Does the Fox Say. Jotkut laulavat Pöllö-rockia.
Hiljaisuuden alettua kuulostelen mahdollisia portaissa hiiviskelyn ääniä. Joudun kuitenkin pettymään: oppilaat ovat juuri niin kilttejä, kuin meille on kerrottu.
7.45
Havahdun yläkerrasta kantautuviin herätysääniin. Täällä ei ole aikuisia varmistamassa, noustaanko sängystä ajallaan.
Ilmapiiri on kuitenkin vaitonainen. Muutaman askeleen koulumatkan aikana ei oikein ehdi heräämään.
Kuvittelen hetken, että väsymyksen takana on aamuun asti kestänyt salaseuran kokous.
Viivi Helin, teksti
Pauliina Tasala, kuvat
Saara Lehtonen, ulkoasu
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.