Uusi Tesoma on syntynyt

Kun googlaa sanaparilla ”tesoma uutinen” hakusivu täyttyy tuloksista, joissa puhutaan henkirikoksista, puukotuksista ja raiskauksista. Todellisuus Tesomalla on kuitenkin toisenlaista.

”Länsi-Tampereel ei kultast mainetta oo, mut neljänneks suurin vesitorni maisema / hajotetut lamput ja puiston penkit, ne on ne 3-3-3-10 muistomerkit” laulaa räppäri Tommi Pehmee kappaleella Representtaan Tesomaa. Tesoman maine internetissä ja tamperelaisten mielikuvissa on helposti synkeä. Esimerkiksi Suomi24-palstalla nimimerkki Anonyymi kirjoittaa kuulleensa huhua Tampereen kahdesta kamalasta kaupunginosasta, joihin ”ei kannata mennä, vaikka pakotettaisiin”. Tesoma on toinen näistä.

Betonilähiössä kävellessä on mahdollista ymmärtää, mistä mielikuvat tulevat. Kerrostalojen värimaailma muistuttaa kertaalleen syötyä ruokaa, ja lauantaisin baarissa pääsee aloittelemaan jo yhdeksältä. Vanhan koulun seinät on peitetty kauttaaltaan vanerilevyillä ja niihin on spreijattu ahkerasti graffiteja. Teksteissä puhutaan gettotesomasta, julistetaan viinan vievän tuhoon ja mainostetaan tägääjien Tiktok-tilejä.

Moni asia on kuitenkin myös muuttunut. Kuten nimimerkki KolmenLapsenIsäTesomalta Suomi24:n keskustelupalstalla toteaa: ”Tesoma ei ole enää entisensä, New Tesoma has born.” Tilastoissa Länsi-Tampere, johon Tesomakin kuuluu, on lapsiperheiden asuttamaa kasvualuetta, eivätkä ihmiset koe oloaan sen turvattomammaksi kuin muuallakaan Tampereella.

Todellisuus Tesomalla onkin aika toisenlaista kuin mitä internetin perusteella voisi kuvitella ­– ja itse asiassa usein aika tylsää ja arkista. Tesomalla käydään ruokakaupassa, lenkkeillään koiran kanssa lähimetsässä, tuskaillaan unettomina sängyssä, kun naapurin nuorisolainen pitää bileitä pitkälle yöhön ja jumputus kuuluu 60-luvun talon paperiseinien läpi. Eletään vakiintunutta lapsiperhearkea.

Maine laahaa perässä

Piia Piispa on asunut Tesomalla kymmenen vuotta. Hän on pitänyt alueesta, sillä se on väljästi rakennettua ja luonto on lähellä. Nykyään Tesomalla on vielä entistäkin mukavampaa asua, kun palveluita on enemmän.

– Olemme molemmat mieheni kanssa puhuneet siitä, että ei myö varmaan täältä ikinä osata muuttaa pois. Tässä on kaikki, mitä tarvitsee.

Tampereen kaupunki on panostanut Tesoman aluekehitykseen vuodesta 2013 asti Oma Tesoma -nimisellä hankkeella. Sen myötä alueen palveluita on parannettu rakentamalla esimerkiksi liikuntapaikkoja sekä uusi koulu. Tesomajärven ympäristöä on siistitty, ja nyt metsässä uskaltaa kävellä pimeälläkin. Uusia taloja rakennetaan alueelle hurjaa vauhtia.

Myös Sanni Salonen kehuu alueen kehittyviä palveluita. Hän on asunut koko ikänsä Länsi-Tampereella, joista kymmenisen vuotta Tesomalla. Kertaakaan ei ole pelottanut kulkea yksin ulkona, Salonen kertoo.

Vuosien varrella Salonen on nähnyt, kuinka Tesoma on muuttunut. Alue on rauhoittunut, vain maine laahaa perässä. Aikaisemmin Tesoman maamerkillä, kukkulan päällä seisovalla vesitornilla, oli aina nuorisoa viettämässä iltaa. Nykyään tilanne on erilainen. Tänä kesänä Salonen näki vesitornilla vain muutaman kerran pariskunnan juomassa viiniä.

Pakko päästä Tesomalle  

Jonna Oinonen on asunut Tesomalla pian seitsemän vuotta. Hänelle alueen levoton maine oli tiedossa entuudestaan, mutta vuonna 2013 elämäntilanne oli erilainen ja Tesoma siihen sopiva vaihtoehto.

Myös Oinonen kokee, että alue on muuttunut paljon viime aikoina. Palveluita on tullut lisää ja esimerkiksi Tesoman päiväkodissa järjestettävä avoin toiminta saa Oinoselta paljon kiitosta. Silti levottomuuksiakin tuntuu olevan edelleen jäljellä. Puolisen vuotta sitten 11-vuotias tyttö yritettiin raiskata, ja bileitä on joka viikonloppu. Yhtenäkin perjantaina Oinosen asunnon kerrostalossa oli kolmet juhlat, yhdet alakerrassa ja kaksi muuta molemmilla puolilla asuntoa.

– Se oli aika mielenkiintoista. Nukuimme vähän huonommin, mutta sitten otimme päikkärit, hän kertoo pehmeästi ja hymyilee samalla kahdeksankuukautiselle Lilja-tyttärelle, joka möyrii tyytyväisenä lattialla.

Oinosen kokemus Tesomasta levottomana alueena ei ole täysin vailla perusteita, sillä Länsi-Tampereella on tilastollisesti eniten väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneita ihmisiä. Silti ihmiset kokevat olonsa keskimäärin lähes yhtä onnelliseksi kuin muuallakin Tampereella.

– Tämä on niin yhteisöllinen paikka. Kaikki samanikäiset tesomalaiset kuitenkin jollain tapaa tuntevat toisensa. Kun nähdään, ollaan heti silleen ”moi, mitä kuuluu”, että sää oot myös Tesomalta. Se yhdistää, Salonen miettii.

Kavereita Salonen tapaa usein Tesoman ostarilla Pedro’s Pubissa. Siellä on aina tuttuja. Jokin aika sitten Salonen yritti käydä ystävänsä kanssa vaihtelun vuoksi pitkästä aikaa Tampereen keskustassa baarissa, mutta se ei tuntunut samalla tavalla omalta paikalta. Olo oli ulkopuolinen, kun ei tuntenut ketään. Oli päästävä takaisin Tesomalle.

Yhä useammalle Tesoma onkin se paikka, johon palataan työpäivän jälkeen hengailemaan kavereiden kanssa, harrastamaan ja asumaan; elämään elämää.

– En muuttaisi täältä enää mihinkään, Salonen kiteyttää.

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.