Suomen kädentaidot -tapahtuma todisti jälleen, että suomalaiset ovat messukansaa ja käsityöt tärkeä osa ihmisten elämää.
Tiia Oravainen, teksti
Ebba Wirén, kuvat
Julkaistu 27.11.2025
Messubussi kulkee myöhässä aikataulusta, ja ihmiset vilkuilevat kelloa pysäkillä. Lopulta bussin saapuessa ympärilleni on kertynyt jo paljon porukkaa, ja auto täyttyy niin, että osa joutuu seisomaan. Kaikkialta kuuluu iloista puheensorinaa, kun ihmiset alkavat jutella tuntemattomillekin vierustovereille. Tätähän voisi verrata melkein festaribussiin.
Ympärilleni istuu kolme itseäni vanhempaa naista, ja innostun jutustelemaan heidän kanssaan. He kertovat viikonlopun suunnitelmasta, johon kuuluu messujen lisäksi musikaali. Messujen ympärille rakentunut reissu on oululaisille ystävyksille monivuotinen perinne.
Aurinko paistaa kirkkaasti, kun saavumme messukeskuksen pihaan. Vaikka olen kokenut tämän kymmenien tuhansien käsityöihmisten kokoontumisen ennenkin, jo etuovilla ruuhkaisuus yllättää tälläkin kertaa. Aulasta johtaa ovia neljään halliin, joista jokaisen käytävät ovat tupaten täynnä ihmisiä.
Messukävijöistä suuri osa edustaa vanhempaa sukupolvea, mutta myös nuoria aikuisia tulee vastaan paljon. Nuori käsityöharrastaja Siiri Lehtinen on saapunut messuille Helsingistä. Hän on opiskelija, työskentelee lankakaupassa ja neuloo aina kun mahdollista. Hänellä on päällään itse tehty, juuri valmistunut villapaita.
– Kun on tottunut tekemään itse, on entistä vaikeampaa löytää täydellisiä vaatteita kaupasta.
Siiri Lehtisellä meni villapaidan neulomiseen muutama viikko.
Siiri Lehtisellä meni villapaidan neulomiseen muutama viikko.
Tänään pitäisi löytää langat seuraavaan paitaprojektiin. Lähdemme siis kierrokselle ensimmäiseen halliin. Messuille on kerääntynyt 768 käsityöalan yrittäjää ja toimijaa, joten tarjonnasta ei ole pulaa. Näemme lukemattomia määriä lankoja, askartelutarvikkeita, kankaita, keramiikkaa, koruja ja vaatteita.
Suomalaisen villalangan kysyntä on noussut, kun koronavuosina neulomisen suosio kasvoi ja somessa kukoisti #neuloosi -ilmiö. Kuitenkin suuri osa Suomessa myytävästä langasta on käynyt tuotantoprosessistaan jonkin osan ulkomailla.
Turusta kotoisin oleva Ulla Parvinen vieraili messuilla kolmatta kertaa ystävänsä Annamari Europaeuksen kanssa.
Käsitöistä pikamuotia
Taitoliiton kyselytutkimuksen mukaan 35 prosenttia suomalaisista neuloo vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Perinteiset käsityöt mielletään usein vanhemman sukupolven harrastuksiksi, mutta yliopiston luentosaleissakin näkee usein muutamien puikkojen ja koukkujen heiluvan.
Neulominen on eräänlainen tapa helpottaa keskittymistä nopeatempoisessa maailmassa. Lehtinen on myös yksi luentoneulojista.
– Neulominen alkoi siitä, kun kaipasin tekemistä käsille luennoilla ja tarvitsin villasukat.
Lehtinen neuloo tarpeeseen ja harkiten. Hän kertoo, että kiinnostus luonnonmateriaaleihin ja vaatteiden tekemiseen on noussut ekologisuuden ja vastuullisuuden takia. Vietämme aikaa lankoja vertaillen ja pohdimme värivaihtoehtoja. Pienten kehräämöiden langoista saa maksaa enemmän kuin markettivalikoimasta, mutta kotimaisen lampaan tai alpakan villalanka on läheltä.
4H-yrittäjä Veera Ketola myy itse virkkaamiaan eläinpehmoleluja ja värikkäitä kukkakoristeita hiuksiin. Ketola aloitti yrittämisen kesällä ja hän tekee sitä opintojen ohella.
4H-yrittäjä Veera Ketola myy itse virkkaamiaan eläinpehmoleluja ja värikkäitä kukkakoristeita hiuksiin. Ketola aloitti yrittämisen kesällä ja hän tekee sitä opintojen ohella.
Myös käsityömaailmassa vilisee vaihtuvia trendejä. Vaikka vaatteen tekeminen itse on hidasta ja siihen täytyy nähdä vaivaa, myös kuluttamisen ongelmallisia puolia esiintyy. Messuilla käymissäni keskusteluissa kuulen toistuvasti, kuinka lankojen ostamista pitää vältellä, sillä kaapit ovat jo täynnä käyttämättömiä materiaaleja.
Lehtinen kertoo huomanneensa sosiaalisen median sisällöissä sen, että jopa neulomisesta saattaa tulla eräänlaista pikamuotia.
– Ihmiset somessa neulovat villapaidan viikossa, jotta siitä voi tehdä somesisältöä.
Siiri Lehtinen pyrkii menemään lankaostoksille tietty projekti mielessä.
Siiri Lehtinen pyrkii menemään lankaostoksille tietty projekti mielessä.
Neulomisen lisäksi Lehtisen tavoitteena on oppia mahdollisimman monta eri käsityötekniikkaa. Nyt hän on kiinnostunut langan kehräämisestä itse, joten messuilta tulisi löytyä myös kehruuvillaa. Lehtinen kertoo, että ei ole vielä täysin perehtynyt aiheeseen, mutta tulemme siihen tulokseen, ettei kehrääminen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Katseemme tarttuu myös satoja euroja maksaviin nykyaikaisiin rukkeihin, mutta Lehtinen kertoo etsivänsä vanhaa rukkia nettikirppareilta harrastustaan varten.
Aino Länsimaa vieraili messuilla isoäitinsä Terttu Holman kanssa. Käsityöt ovat heille yhteinen harrastus.
Aino Länsimaa vieraili messuilla isoäitinsä Terttu Holman kanssa. Käsityöt ovat heille yhteinen harrastus.
Hyvästelemme Lehtisen, joka jää jatkamaan lankojen metsästystä. Iltapäivästä käytävät ovat hieman väljentyneet, mutta messuhullutus jatkuu vielä kaksi päivää.
Ulkona on tullut pimeää, kun hyppään samaiseen messubussiin ruuhkaiselta parkkipaikalta. Kuulen keskustelua villasukkien kantapäistä ja ihastusta päivän aikana sataneesta lumesta.
Käsityöt ovat usein harrastus, jota tehdään yksin. Tällaisessa tapahtumassa se kuitenkin yhdistää ihmisiä, niin vanhempia kuin nuoriakin.
Tiia Oravainen, teksti
Ebba Wirén, kuvat & ulkoasu
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand