Tampere rautatien ympärillä

Tampere on syntynyt kosken varrelle, ja nousi veden voimalla pienestä kyläpahasesta merkittäväksi teollisuuskaupungiksi. Nykypäivän Tampere on kuitenkin rakentunut rautatien ympärille, ja ratapihan alue kerroksineen kertoo tarinaa kaupungin eri vaiheista.

Ratapihan tuntumassa on mahdollista nähdä nykypäivänä paljon erilaisia historiallisia kerrostumia, kertoo rakennuskulttuurin tutkija Anna-Leena Lehto Pirkanmaan maakuntamuseosta.

– Ihan vanhinta voisi ajatella olevan se avoin tila ja pitkä näkymä siinä kaupungin keskustassa radan kohdalla. Se on ollut olemassa alusta saakka, Lehto jatkaa.

– Ja sitten on sellainen hauska yksityiskohta, jota ei voi silmin nähdä: rautatieaseman ja ratapihan alueen tälläkin hetkellä voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1897. Se on tällainen abstrakti historiallinen asia, joka on läsnä tänäkin päivänä.

Kun Tampereen rautatieasemalta astuu ulos ja katsoo Hämeenkatua länteen, Vanhan kirkon suuntaan, Tammerkoski näkyy vain vaivoin.

– Alun perin rautatieaseman sijainnille oli kaksi vaihtoehtoa, läntinen ja itäinen, Lehto kertoo. Valinta osui itäiseen vaihtoehtoon, joka tuohon aikaan ei edes kuulunut kaupungin alueeseen.

– Rautatieasema oli aluksi keskustasta melko syrjässä, ja sen takia kaupunkilaiset olisivat ottaneet radan ennemmin kosken länsipuolelle. Toisaalta tämä toteutunut vaihtoehto sai aikaan sen, että kaupunki alkoi kasvaa aseman suuntaan, Lehto jatkaa.

Rautatie houkutteli läheisyyteensä asutuksen lisäksi erilaisia kosken voimasta ja vesireiteistä riippumattomia teollisuuslaitoksia. Kaupunkiin oli syntynyt uusi virta.

– Ja koska rautatietä pitkin kuljetettiin myös paljon tullattavaa tavaraa, aseman läheisyyteen syntyi Tullin kaupunginosa tullikamareineen ja pakkahuoneineen.

Myös asemanseudun maasto on muuttunut vuosien varrella.

– Näiden rautatien alkuvuosikymmenten ajan asemalle noustiin kaupungista ylämäkeen ja vanha asemarakennus oli raiteiden tasolla, suurin piirtein nykyisen alikulkutunnelin kohdalla, Lehto sanoo.

Uuden asemarakennuksen yhteydessä rakennettu alikulkutunneli vaati varsinkin radan läntisen puolen alentamista huomattavasti. Samalla kulku kaupunkia halkoneen rautatien puolelta toiselle helpottui.

– Radan molempien puolien yhteen liittäminen oli yksi niistä tämän uuden suunnitelman keskeisistä pyrkimyksistä.

Ratapiha kertoo myös tarinaa kaupungin elinkeinojen ja elämän muutoksesta. Teollisuus kaikkoaa keskustasta, ja yhä useampi kaupunkilainen työllistyy palvelualoille. Musiikki raikaa niin Tullikamarilla kuin Tavara-asemalla, ja ratikka sukeltaa vanhan junaradan ali kuljettaakseen kaupunkilaiset yhä laajemmalle levinneen kaupungin eri kolkkiin. Tästä kertoo myös näkymä laitureilta itään, jossa vierekkäin seisovat sekä ratapihan vanhin että uusin rakennus: pohjoinen veturitalli ja Torni-hotelli.

Juuso Pikkarainen, Julia Häkkinen & Tytti Juusti,
teksti, videot & kuvat

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu. Juttu tehtiin journalistiikan työelämäprofessori Hannu Kivimäen ohjaamassa immersiivisen journalismin työpajassa keväällä 2024.