"Tämä on minun velvollisuuteni."

Eerik Vikman on 17-vuotias ilmastoaktivisti. Tänään hän huolehtii mielenosoittajien ja poliisin välisestä viestinnästä Elokapinan mielenilmauksessa Säätytalolla.

Eerik Vikman ehtii esittäytyä parilla lauseella ennen kuin puhelin soi. Poliisi haluaa kuulla Elokapinan illan suunnitelmista.

— Meitä on tulossa Säätytalolle noin sata henkilöä, emmekä ole katkaisemassa liikennettä. Kaikki tulee menemään niin kuin olemme teille ilmoittaneet, Vikman sanoo puhelimeen.

Eerik Vikman puhuu puhelimessa.

Puhelin soi tiuhaa tahtia ennen kuin mielenosoittajat pääsevät Säätytalolle.

Puhelin soi tiuhaa tahtia ennen kuin mielenosoittajat pääsevät Säätytalolle.

On hallituksen budjettiriihen viimeinen päivä, ja asialistalla on jo etukäteen huolta aiheuttaneet ilmastokysymykset. Elokapina kokoontuu Säätytalolle osoittamaan mieltään. Liike vaatii hallitukselta ilmastohätätilan julistamista ja hiilineutraaliuden tavoitteen aikaistamista vuodesta 2035 vuoteen 2025.

Vikmanin koulupäivä Etu-Töölön lukiossa on loppunut tunti sitten. Lyhyen kotona vietetyn lounastauon jälkeen Vikman aloittaa tehtävät Elokapinassa. Vikman liittyi Elokapinan toimintaan viime keväänä, kun Elokapinan nuorten osasto esitteli toimintaansa Tervasaaressa.

Vikman tekee lähes joka päivä jotain ilmastokriisin eteen: kuluneella viikolla hän on pitänyt Elokapinan uusien iltaa ja kansalaistottelemattomuuskoulutusta sekä osallistunut syksyn suunnittelukokoukseen.

Kolme ihmistä rappusilla. He kantavat mielenosoituksessa tarvittavia bannereita ja muita tarvikkeita.
Kaksi poliisia ja Eerik Vikman juttelevat. takana raitiovaunu ja auto.
Elokapinalliset Säätytalon edessä, toimittaja videoi

Illan mielenilmauksessa Vikman toimii poliisikontaktina. Poliisikontaktin tehtävä on Elokapinan "aktioissa" pitää yhteyttä mielenosoittajien ja poliisin välillä.

Kun kello lähestyy viittä, kapinalliset levittävät banderollinsa ja nousevat Suomen Pankin rappusille. Toimittajat ympäröivät mielenosoittajia. Poliisiautoja on nopeasti laskettuna kahdeksan.

Hilkalla, Eerik Vikmanilla ja Vilja Westerbergilla on mukanaan banderolleja ja kylttejä. Myös eväät ja vesikanisteri ovat pakattuna.

Budjettiriihi venähtää. Venähtääkö teilläkin? Poliisit kysyvät Vikmanilta.

Huomioliivit saavat ohikulkijat juttelemaan Vikmanille. Eräs lähistön asukas harmittelee sitä, ettei voi pitää ikkunoitaan auki Elokapinan megafoneista kaikuvan metelin takia.

– Olisi tehnyt mieli sanoa, että kohta täällä on niin kuuma, ettei ikkunoiden auki pitäminenkään auta, Vikman sanoo henkilön jatkettua matkaansa.

Eräs ohikulkija näyttää keskisormea Elokapinalle. Vikman kertoo, että Elokapinan toiminta kaduilla herättää voimakkaita tunteita niin hyvässä kuin pahassakin. Positiivinen palaute näkyy lahjoitusten ja uusien kapinallisten kasvavana määränä.

Kello lähenee seitsemää. Etukäteen poliisille ilmoitetusta mielenosoituksen kestosta halutaan pitää kiinni. Ennen kuin Vikman alkaa keräämään banderolleja ja muita tarvikkeita kasaan, on kysyttävä tärkeä kysymys: Miten jaksat tehdä tätä?

Vikman kertoo olevansa aktivisti, jotta voi kanavoida ilmastoahdistustaan konkreettiseen toimintaan.

– Mieluummin tiedän mitä tapahtuu, ja toimin asioiden eteen. Olisi ikävää yllättyä ilmastokriisin seurauksista, Vikman avaa.

Kahden tunnin mielenilmauksen jälkeen osallistujat kerääntyvät Kaisaniemen puistoon. "Fiilisringin" tunnelma on pettynyt, muttei yllättynyt. Ilmastoriiheksikin kutsutussa budjettiriihessä tärkeimmät ilmastopäätökset jäivät tekemättä.

Elokapina jatkaa tavoitteidensa puskemista ja palaa kaduille.

Eerik Vikman Kaisaniemenpuistossa ringissä.

– Koen, että tämä on minun velvollisuuteni. Vaikka välillä turhauttaa, niin ympäristö ja Elokapinan yhteisö motivoivat jatkamaan, Vikman sanoo.

Teksti ja kuvat Saara Peltola

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.