Tältä näyttää Tampereen siluetti kolmesta tornista katsottuna
Katso 360-videolta, minkälaiset maisemat avautuvat Pispalan Haulitornista, Tampereen Torni-hotellista ja Hervannan 16-kerroksisesta opiskelijatalosta ja mitä muutoksia alueille on tulossa.
Tampere tulee muuttumaan tulevina vuosina merkittävästi. Eri puolille kaupunkia on suunniteltu suuria rakennushankkeita, jotka vastaavat kasvavan kaupungin tarpeisiin.
Hiedanranta nyt keskustan suuntaan/ Kuva: Hiedanranta Kuvapankki
Tampereen väkiluku kasvaa vuosittain tuhansilla ihmisillä, joten kysyntää asunnoille ja palveluille riittää. T-median kyselyissä Tampere on valittu neljänä peräkkäisenä vuonna Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi.
Vaikka kaupunkiin on suunniteltu paljon uudisrakentamista, ei vanhaa rakennuskantaa aiota hylätä. Tampereen kaupungin suunnittelujohtajan Jukka Lindforsin mukaan hyvässä kaupungissa näkyy ajallinen kerrostuneisuus.
Tampereella esimerkkejä uuden ja vanhan yhdistämisestä ovat tornihotellin vanhojen veturitallien ympäristössä ja Finlaysonin tehdasalueen uusi käyttöönotto.
– Parhaimmillaan kaupungit kehittyvät nimenomaan näin, että uusi ja vanha yhdistetään. Vanha otetaan uuteen käyttöön. Esimerkiksi teollisuusrakennukset muutetaan toimitiloiksi tai asunnoiksi.
Uusi asema-alue asemakannelta Hämeenkadun suuntaa/ Havainnekuva: Lundén Architecture Company
Jotain joudutaan kuitenkin aina purkamaan, sillä ihmisten tarpeet muuttuvat.
Lindforsin mielestä Tampereella uskalletaan tehdä uusia ratkaisuja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, kuten keskustaan rakennettu areena.
– Aiemmin tällaiset rakennukset ovat olleet syrjässä. Nyt se on tuotu ihan kaupungin ytimeen.
Hervanta pohjoisakseli nyt / Kuva: Maï Antila
Korkea rakentaminen ei ole itseisarvo
Tampereen areenan ympäristö on korkean rakentamisen aluetta, jolle nousee tulevaisuudessa lisää tornitaloja. Esimerkiksi asematunnelin ja Tullikamarin välissä sijaitsevan Ukko-Pekka-talon tilalle tulee korkea hotellirakennus.
Lindforsin mukaan korkea rakentaminen ei ole itseisarvo Tampereella, vaan sen pitää tuoda jotain uutta ja mielenkiintoista kaupunkiympäristöön.
Hervanta pohjoisakseli tulevaisuudessa / Havainnekuva: Tampereen kaupunki
Korkeaa rakentamista suositaan usein maan hinnan vuoksi, sillä tornitaloihin saadaan paljon asukkaita pienelle maa-alueelle. Korkeisiin taloihin liittyy myös varjopuolia – kirjaimellisesti. Ne varjostavat ja muuttavat tuuliolosuhteita eri tavalla kuin matalammat rakennukset. Myös asukkaille riittävien piha-alueiden löytäminen voi olla vaikeaa.
– Parhaimmillaan korkea rakentaminen täydentää tosi hienosti varsinkin keskustatyyppistä kaupunkirakennetta, näkyy kauas ja muodostaa kaupungille tunnusomaisen siluetin. Pahimmillaan se voi luoda haasteita kaupunkiin ja ihmisille ydinkeskustassa.
Muutos herättää aina tunteita kaupunkilaisten keskuudessa. Esimerkiksi Tampereen ratikka herätti osassa asukkaista voimakasta vastustusta suunnitteluvaiheessa.
Nyt kun ratikka on vakiinnuttanut paikkansa Tampereella, on muutosvastarinta kaikonnut. Lindforsin mukaan asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset ovat lähes “pohjoiskorealaiset”.
– Se on nyt osa Tamperetta ja tamperelaiset rakastavat sitä. Jos nyt kysyttäisiin niiltä, jotka ratikkaa vastustivat, niin väittäisin, että eivät ole valmiita luopumaan siitä.
Katso alla olevalta 360-videolta, miten Tampere muuttuu tulevina vuosina. Äänessä videolla on suunnittelujohtaja Jukka Lindfors. Pispalan Haulitornissa videolla näkyy suunnittelupäällikkö Mikko Allinniemi Tampereen Tilapalveluista.
Anna Kristeri & Lotta Sillanmäki, teksti
Esko Kykkänen, video
Maï Antila, taitto & valokuvat
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu. Juttu tehtiin journalistiikan työelämäprofessori Hannu Kivimäen ohjaamassa immersiivisen journalismin työpajassa keväällä 2024.