Siirtolapuutarhat vaipuvat syksyn tullen talviunille – “Nyt päästetään kasvit ja kalusteet lepoon”
Litukan siirtolapuutarha täyttää ensi syksynä 100 vuotta. Se on talvehtinut jo monet paukkupakkaset ja leudommat räntäsateet. Omat palstat valmistellaan talvea varten, jotta seuraavana kesänä kasvimaa kukoistaa taas.
Syksyinen viima tarttuu viimeisiin puun lehtiin Litukan siirtolapuutarhalla. Kesäkausi on päättymässä ja mökkien asukkaat korjaavat pihamaitansa talvikuntoon. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna siirtolapuutarhalla saunotaan viimeiset saunavuorot, minkä jälkeen vedet katkaistaan. Edessä on pitkä talvi, ja siirtolapuutarhan on aika vaipua talviunille.
Kerttu Viironen on saapunut palstalleen laittamaan tupaa ja pihaansa talvikuntoon. Viironen on kokenut palstanomistaja – hänellä on ollut mökki siirtolapuutarhassa jo 22 vuotta. Lisäksi hän toimii Litukan Siirtolapuutarhayhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.
– Nyt korjataan kesää pois ja laitetaan kasvit ja kalusteet lepoon, Viironen toteaa taitellessaan pihatuoleja kasaan.
Viironen paljastaa, ettei hän ole kummoinen kasviasiantuntija. Onneksi tytär tietää kukista ja kasvatuksista ammattinsa puolesta paljon, joten Viironen voi kysyä tältä neuvoja ja vinkkejä.
Viironen kuitenkin nauttii seurata luonnon kasvua ja kehitystä. Keväisin ruohon kasvamisen voi hänen mukaansa nähdä kirjaimellisesti silmissä.
Palstat suojataan eläinvierailta
Oman kasvimaan hoitaminen näyttää olevan siirtolapuutarhalla yleistä. Ennen vanhaan vähintään yhden omenapuun kasvattaminen oli edellytyksenä palstan pitämiselle.
Myös vadelmapensaita kasvoi ennen Litukassa runsain mitoin. Vatut löysivät kuitenkin tiensä turhan usein ohikulkijoiden suuhun, joten tätä nykyä pensaita ei juuri ole.
Ohikulkijoiden lisäksi puutarhalla vierailee myös eläimiä, joilta omat kasvatukset on syytä suojata. Maija Häkki asettelee palstallaan kanaverkkoa pensaiden ympärille. Jänisten lisäksi palstoille eksyy toisinaan peuroja.
– Aluksi peurat olivat ihmeellinen näky, mutta nyt melkein toivoo, ettei niitä näkisi ollenkaan. Peurat voivat saada isoa tuhoa aikaan, kertoo Häkki.
Ennen vanhaa jokaisella pihalla tuli kasvaa omenapuu.
Airi Birkman viettää syyspäiväänsä haravoimalla pihamaataan. Viime viikolla hän levitti hevosen lantaa koko palstalle.
Pakoon kaupungin vilinää
Litukan siirtolapuutarhassa näkyy useita hiekkalaatikoita ja keinutelineitä. Viime vuosien aikana siirtolapuutarhoille on muuttanut yhä enemmän lapsiperheitä, ja pihalla saattaakin kukkapenkin sijaan seistä trampoliini tai grillikatos.
Siirtolapuutarhat sijaitsevat usein kantakaupungin sisällä, joten moni kokee siirtolapuutarhan helpoksi ratkaisuksi päästä lähemmäs luontoa. Omalle mökille ei tarvitse lähteä ajamaan satoja kilometrejä, kun matkan saattaa taittaa jaloin jopa kymmenessä minuutissa.
Litukan siirtolapuutarha sijaitsee Kalevan kupeessa, lähellä vilskettä ja kasvavaa ympäristöä. Viironen on huolissaan ympäristön kehityksestä, sillä uusia kerrostaloja rakennetaan koko ajan lähemmäksi siirtolapuutarhaa. Litukan Siirtolapuutarhyhdistyksellä on vuokrasopimus kaupungin kanssa vielä seuraavat 10 vuotta, minkä jälkeen sopimus toivon mukaan uusitaan.
Korkeat kerrostalot kohoavat siirtolapuutarhan laitamilla.
Litukan siirtolapuutarhaa kiertäessä törmää enää vain muutamaan palstanomistajaan. Vaikka palstat ovat tyhjillään, Viironen vakuuttaa, että kotona valmistellaan jo tulevaa kesää.
– Kaikki tilaavat siemenluetteloita ja miettivät, mitä ensi kesänä aiotaan kasvattaa. Heti, kun kevään ensimmäiset valonsäteet tulevat, pitäisi päästä jo kuopimaan maata.
Built with Shorthand