100
VUOTTA TOIMITTAJAKOULUA
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen historia juontaa juurensa vuoteen 1925. Sadassa vuodessa niin maailma, Suomi, journalistin työ, yliopistoinstituutio kuin opiskelijaelämäkin ovat muuttuneet vauhdilla.
Tässä jutussa kuva-arkistot kertovat, miltä tämä vuosikymmenten matka on näyttänyt.
Yhteiskunnallisen korkeakoulun Franzénia-rakennus Helsingin Torkkelinmäellä.
Täällä toimittajakoulutus otti ensiaskeleitaan 1930-luvulla.
Kuva: Pekka Kyytinen / Museovirasto
Akateemiset pöytäjuhlat 1900-luvun alkupuolella.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Ensimmäiset Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet poseeraavat potretissa keväällä 1927.
Arkisto kertoo: "Istumassa Waldemar Malkamäki ja Juhani Konkka, seisomassa Wilhelm Forsström, Viljam Laasonen ja Arvo Suominen. Forsströmillä oli todistus hallinnollisesta tutkinnosta, muilla sanomalehtitutkinnosta."
Kuva: Viljo Rasila / Tampereen yliopiston arkisto
Yhteiskunnallisen korkeakoulun Franzénia-rakennus Helsingin Torkkelinmäellä.
Täällä toimittajakoulutus otti ensiaskeleitaan 1930-luvulla.
Kuva: Pekka Kyytinen / Museovirasto
Akateemiset pöytäjuhlat 1900-luvun alkupuolella.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Ensimmäiset Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet poseeraavat potretissa keväällä 1927.
Arkisto kertoo: "Istumassa Waldemar Malkamäki ja Juhani Konkka, seisomassa Wilhelm Forsström, Viljam Laasonen ja Arvo Suominen. Forsströmillä oli todistus hallinnollisesta tutkinnosta, muilla sanomalehtitutkinnosta."
Kuva: Viljo Rasila / Tampereen yliopiston arkisto
Helsingistä Tampereelle
Yhteiskunnallinen korkeakoulu, alkujaan Kansalaiskorkeakoulu, perustettiin tarjoamaan koulutusta sellaisille yhteiskunnallisille aloille, joille ei aiemmin ollut ollut tarjolla korkeakoulutusta ja joilla pätevöityminen ei riippunut ylioppilastutkinnosta.
Tällainen oli myös journalismi, jolla on ollut aikojen saatossa monta nimeä: arkistoissa vilahtelevat esimerkiksi lehtimieskoulutus ja tiedotusoppi. Suomalainen journalistikoulutus syntyi vain pari vuosikymmentä sen jälkeen, kun alan ensimmäiset yliopistotutkinnot luotiin maailmalla.
Naiset kantavat symbolisia jättimäisiä kyniä alas Franzénian
portaita korkeakoulun muuttaessa Tampereelle.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Vuonna 1960 koko yhteiskunnallisesti kouluttanut oppilaitos siirrettiin 180 kilometriä Helsingistä luoteeseen. Kuusi vuotta myöhemmin opiskelijamäärän viisinkertaistuttua se sai nimen, jolla se tunnetaan yhä edelleen: tehdaskaupunki Tampereelle syntyi Tampereen yliopisto.
Uuden koulurakennuksen valtavalle tontille rautatien viereen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen. Päätalo on edelleen koti journalisteille.
Kuvat: Vapriikin arkisto Siiri
Koulutus muotoutuu
Jo Yhteiskunnallisen korkeakoulun aikana Helsingissä journalistikoulutus muistutti nykypäivää siinä, että opetuksessa keskityttiin toimittajan työn käytännön taitoihin. Kurssiohjauksesta vastasivat harjoitusmestarit, jotka lähettivät opiskelijat kaupungille taltioimaan tilaisuuksia laidasta laitaan. Tampereella perinteiseen toimittajuuteen yhdistettiin 1960-luvulta lähtien myös radio- ja televisiotyötä.
Pentti Salmelin (katse kameraan) aloitti sanomalehtiopin lehtorina Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa jo 1950-luvulla ja jatkoi opetustyötä ja tutkimusta Tampereella 1960-luvulla.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Ryhmäkuvamuisto opiskelijaporukasta noin 1960-luvulta.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Tampereella "sanomalehtimiehet" – joista jo tässä vaiheessa suuri osa oli naisia – kuuluivat aluksi yhteiskunnalliseen opetusjaostoon, josta oli mahdollista saada ammattitutkinto. Sittemmin tiedottamisen ja toimittamisen opintoja suoritettiin jonkin aikaa jopa kolmen eri reitin kautta, kunnes vuonna 1975 syntyi tiedotusopin laitos. Se jakaantui journalistiikan linjaan ja yleiseen linjaan, mutta vääntö siitä, missä määrin opintojen kuuluisi olla akateemisia, jatkui vielä kauan. Eri reitit yhdistyivät lopullisesti 1993. Uudistushalu osui aikaan, jona tiedotusvälineiden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kasvoi merkittävästi.
Diakuvissa vuodelta 1972 yliopiston Päätalon kulmia.
Kuvat: Ensio Kauppila / Kansanperinteen arkisto
Vaikka journalistiopiskelijat ovat kansoittaneet Tamperetta jo vuosikymmenet, ala on jäänyt paikallisissa arkistoissa sen omaakin historian tallettamisen eetosta ajatellen merkillisen pienelle huomiolle.
Tampereen kaupunki on kuitenkin tallettanut arkistoihinsa Aamulehden toimittajakoulua sivuavia artikkeleita etenkin aktiivisilta 1960- ja 70-luvuilta.
Lehden sivuilta välittyy ajan into edistää koulutusta ja lisätä sen konkreettista arvoa ja arvostusta alalla – tämä ei etenkään Helsingin-kaudella ollut itsestäänselvyys.
Aamulehti itse on yliopistokaupungin suurena lehtenä ollut tiiviisti kytköksissä toimittajakoulutukseen ja on tänäkin päivänä yksi harjoittelujärjestelmän lehdistä sekä ainejärjestölehti Gonzon takakannesta tuttu tukija.
Lehtileikkeet: Tampereen kaupunginarkisto
1970–80
Arkistomateriaalin määrä laajenee käsi kädessä opiskelijoiden aktiivisuuden kanssa. Tampereen yliopiston historiaan mahtuu opiskelijoiden vaikuttamisen kriisejä, joiden tuloksena ylioppilaskunta sai ääntään paremmin kuuluviin. Opiskelijat tulivat ottaneeksi kantaa ajan politiikkaan, kuten opintotukiuudistuksiin.
Tiedotusopin opiskelija, sittemmin elokuvaohjaajana mainetta niittänyt Aki Kaurismäki antaa äänensä yliopiston vaaleissa.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Esimerkiksi vuonna 1970 oli luentolakko, vuonna 1975 boikotti ja maaliskuussa 1977 opiskelijat valtasivat yliopiston – toimittajaopiskelijatkin ottivat näihin osaa.
Tiedottajat-ainejärjestön taulu Alakuppilan vieressä vuonna 1977.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Tiedotusopin laitoksella kansainvälinen yhteistyö kasvoi eri puolille maailmaa luoduin yhteyksin.
Taustalla ensimmäisessä kuvassa ainejärjestöaktiivit Lili Wessman ja Pauli Heikkilä mielenosoituksessa Päätalolla 1977.
Muut kuvat tiedotusopin 60-vuotisjuhlasta 1985: Orkesteri Karibia -bändissä soittamassa Vesa Hyrskykari, Jukka Mikkola, Olli Lampi ja Esa Sirkkunen.
Kuvat: Hannu Vanhasen arkisto
Työväenmuseo Werstaan esinearkistosta löytyy viereinen nahkalaukku nimeltään "Tiedotusopin opiskelijan laukku".
Museosta kerrotaan, että Che Guevara- ja Pahkasika-tarrojen koristama laukku on kuulunut Arja Korhoselle, joka opiskeli tiedotusoppia Tampereella 1980-luvulla.
Tammelantorin Pikilinnassa majaillut nuori nainen kuvasi aikansa kommuuni- ja mielenilmauselämää ja otti kameran mukaansa myös Kuusrockiin ja ulkomaille saakka. Toimittajalle ei-niin-harvinaisesti Korhosen valmistuminen venyi parin vuosikymmenen päähän, mutta palkintona oli ura Suomenlahden takana Tallinnassa kulttuuri- ja lehdistöneuvoksena.
Työväenmuseo Werstaan esinearkistosta löytyy yllä oleva nahkalaukku nimeltään "Tiedotusopin opiskelijan laukku".
Museosta kerrotaan, että Che Guevara- ja Pahkasika-tarrojen koristama laukku on kuulunut Arja Korhoselle, joka opiskeli tiedotusoppia Tampereella 1980-luvulla.
Tammelantorin Pikilinnassa majaillut nuori nainen kuvasi aikansa kommuuni- ja mielenilmauselämää ja otti kameran mukaansa myös Kuusrockiin ja ulkomaille saakka. Toimittajalle ei-niin-harvinaisesti Korhosen valmistuminen venyi parin vuosikymmenen päähän, mutta palkintona oli ura Suomenlahden takana Tallinnassa kulttuuri- ja lehdistöneuvoksena.
Yllä on kuvajournalismin professori Hannu Vanhasen Kommentti-lehti vuodelta 1977. Kannen piirsi Pahkasika-lehdessäkin vaikuttanut Pauli Heikkilä.
Tiedotusopin opiskelijoilla on ollut oma lehti jo 1940-luvulta lähtien. Kommentin kautta siirryttiin 1990-luvun alussa Gonzoon, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa rakastettuine palstoineen.
Gonzot taitetaan harjoitustoimituksen Leiska-luokassa, yliopiston päätalon nurkassa, josta tämän kannen jolppi tallustelee poispäin.
Tiedotusopin, sittemmin journalistiikan, opintosuunnassa on vaikuttanut useita legendaarisia hahmoja, jotka ovat kehittäneet sekä opetusta että alan tutkimusta. Alkuun miehiseen tutkimusmaailman on tullut mukaan myös uraauurtavia naisia, kuten Iiris Ruoho, joka on tutkinut journalismin sukupuolirooleja ja rakenteita.
Kuvissa kolme professoria entisen kuvajournalismin professorin Hannu Vanhasen arkistosta. Vasemmalla Kaarle Nordenstreng työhuoneessaan C-siivessä 1977, tuolloinen väitöskirjatutkija Risto Kunelius työn ääressä vuonna 1993 ja Pertti Hemánus oluella Tampere-talolla 1993.
Kuvat: Hannu Vanhanen
Värikäs ylioppilaslehti
Tiedotusopin opiskelijat näyttelivät suurta roolia kaupungin ylioppilaslehden Aviisin luomisessa ja kunkin numeron tekstipalstoilla. Lehden toimitus sijaitsi 2010-luvun alkuun asti Ylioppilastalolla, jonka alakerta on perinteikäs bilepaikka.
Bilettäjiä Ylioppilastalolla 1970-luvun lopulla. Etualalla kirjailija, toimittaja Juha Ruusuvuori.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Aviisin viimeinen numero ilmestyi vuonna 2018, kun se jäi "määrittelemättömälle julkaisutauolle" Tampereen korkeakoulujen yhdistymishankkeen jaloissa. Viimeisessä numerossa 9/2018 entiset päätoimittajat ja avustajat muistelivat lehteä paikkana, jonka toimituksessa saatettiin järjestää rajujakin bileitä mutta jossa lehti saatiin aina ajallaan painoon ja jossa nuori toimittaja sai kokeilla rajojaan.
Nykyhetki on yliopistomedioille haasteellista aikaa, mutta uusi ylioppilaslehti Visiiri näki päivänvalon vuonna 2020. Senkin toimituskunnassa on numerosta toiseen vahva toimittajaopiskelijoiden edustus.
Taustan kuvissa Aviiseja painossa vuonna 1972.
Kuvat: Ensio Kauppila / Kansanperinteen arkisto
Ääniä kuuluviin yliopistoradiossa
Tiedotusopin Radio Moreeni perustettiin yliopistolle vuonna 1989 eetoksenaan olla vox universitatits tamperensis, yliopiston ääni. Tampereella taajuudella 98,4 MHz kuuluva Moreeni on edelleen Suomen ainoa yliopiston omistama paikallisradio. Paikallisuus huokuu nimenvalinnan Lauri Viita -viittauksesta ja näytti myöhemmin myös suuntaa toimittajaopiskelijoiden nettijulkaisun Moreenimedian nimeämiseen.
Radiostudiossa professori Taisto Hujanen (toinen vas.) ja äänitarkkailija Seppo Rapeli ohjaamassa lähetystä 2000-luvun alussa. Kuva: Erkki Karén / Tampereen yliopisto
Radio Moreeni lähetti suoria ohjelmia aina vuoteen 2021 saakka, jolloin yliopisto säästi kuluissa. Muun muassa journalistiikan työelämäprofessorien luentosarjat radioidaan kuitenkin yhä. Audiojournalismin opetuksessa on siirrytty esimerkiksi podcastien pariin.
Taustan kuvissa Radio Moreenin elämää 1990-luvulla.
Kuvat: Veikko Seppänen / Työväenmuseo Werstaan arkisto ja Veli-Matti Parkkinen / Vapriikin arkisto
Kuvajournalismin
vuoro
Valokuvaaminen oli kulkenut kirjoittamisen rinnalla jo vuosikymmeniä, mutta 1990-luvun aikana toimittajakoulutuksen panostus kuvajournalismiin kasvoi kurssimäärän laajentuessa. Yhteistyö muun muassa Taideteollisen korkeakoulun ja Lahden muotoiluinstituutin kanssa poiki projektimatkoja, ja vierailipa eräällä reissulla myös legendaarinen brittikuvaaja Martin Parr.
Valokuvauskurssilaiset Kirsi Jansa ja Kimmo Kiimalainen testaamassa Canonin varhaista digikameraa ja 1940-luvun klassista Leicaa.
Kuva vuodelta 1991. Kuva: Hannu Vanhanen
Opiskelijoita röökitauolla harkkarin edustan auringossa vuonna 1991. Kuvassa toinen vasemmalta Jari Arffman, Kati Toivonen, Piia Laita ja Paula Pohjamo.
Kuva: Hannu Vanhanen
Vielä 1990-luvun kursseilla kuvia vedostettiin pimiössä.
Kuva: Hannu Vanhasen arkisto
Kirjoituskoneista ja filmeistä siirryttiin muutamassa vuodessa tietokoneisiin ja digitaaliseen valokuvaukseen. Vuonna 1997 journalistisen kuvaamisen opintosuunta virallistettiin elektronisen journalismin maisteriohjelmaksi. Neljä vuotta myöhemmin opetusministeriö päätti "osoittaa lehtikuvauksen yliopistollisen peruskoulutuksen Tampereen yliopiston tehtäväksi". Niin syntyi kuvajournalismin erikoistumiskoulutus ja maisteriohjelman nimi muuttui visuaaliseksi journalismiksi.
Taustan kuvissa koekehityksiä kuvajournalismin professorin Hannu Vanhasen kurssin projekteista 1990-luvun alusta sekä polaroideja visuaalisen journalismin maisteriopiskelijoista vuodelta 2005. Polaroideissa mm. Ilari Kellokoski, Leila Oksa, Kirsi Tuura, Inka Valkeapää, Juhana Eliel Eiffel, Seppo Kärki, Suvi Hämäläinen, Antti Aimo-Koivisto, Kaisa Rautaheimo, Ossi Ahola, Rami Hanafi ja Marjaana Malkamäki.
Kuvat: Hannu Vanhasen arkisto ja VJM
Valokuvauskurssin opiskelijoiden suunnittelema tiedotusopin laitoksen infokansio vuodelta 1995. Värikuvaus alkoi syrjäyttää mustavalkokuvausta 1990-luvun puolivälissä.
Esite Hannu Vanhasen arkistosta.
Televisiotyön kurssien studio 1990-luvulla.
Kuva: Erkki Karén / Kansanperinteen arkisto
2020-luvun uusi, harvemmin käytetty studio green screeneineen.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Uuden vuosituhannen alku
2000-luvulle saavuttaessa ainejärjestökulttuuri vahvistui edelleen. Vuodesta 1994 itseironista Vostok-nimeä kantanut järjestö alkoi tunnustaa haalareissaan sopivan räväkkää kirkkaanoranssia väriä. Opiskelijaelämään ovat kuuluneet esimerkiksi huvin ja hyödyn yhdistäneet ulkomaanekskursiot, joilla vieraillaan paikallisissa toimituksissa ja tutustutaan kaikenlaiseen elämänmenoon.
Vuonna 2012 opiskelijoiden työryhmä koosti Björn Wahlroosin elämäkerran, joka sai osakseen kansallista huomiota. Matkalla Wahlroos-kirjan julkkareihin Lilla Teaterniin Helsinkiin työryhmän jäsenet Johanna Junttila ja Kati Pehkonen tutkailivat skuuppeja, joita kirjasta oli nostettu päivän lehtiin.
Kuva: Kati Pehkosen albumi
Vuoden 2010 Vostok-ekskursio tehtiin Kiovaan. Päiväretki turistikohteeksi muuttuneeseen Tšernobyliin sai opiskelijat mietteliäiksi.
Kuva: Johanna Junttilan albumi
Vuosikurssin 2012 vostokit illanvietossa haalareineen vuonna 2013. Vasemmalta Sofia Tiira, Krista Kierikka (edessä), Laura Ikävalko, Niina Kellinsalmi, Senni Luttinen ja Marianne Korhonen.
Kuva: Marianne Korhosen albumi
Vostokin Lontoon-ekskursiolla maaliskuussa 2014 vierailukohteena oli BBC. Kuvassa Krista Kierikka, Laura Ikävalko, Erkki Mervaala, Annu Caselius, Senni Luttinen, Marianne Korhonen, Sofia Tiira ja Niina Kellinsalmi.
Kuva: Krista Kierikan albumi
1990-luvulla "hypermediana" alkanut toimittajan työn digitalisaatio on vienyt juttutehtävät nettiin, valokuvat erikoistaittoihin ja videot TikTok-formaattiin. Yliopistouudistusten keskellä myös toimittajakoulutus on törmännyt resurssipulaan mutta tutkimusta tehdään edelleen aktiivisesti ja vuotuinen työelämäprofessuuri tuo opiskelijat kiinni ajankohtaisiin teemoihin. Opiskelijamäärää on myös kasvatettu jälleen hieman. Syksyksi 2025 ensisijaisia hakijoita oli yhteishaussa 198. Heistä nelisenkymmentä saapuu elokuun lopussa ihmettelemään harkkaria ensimmäistä kertaa.
Taustan kuvissa harjoitustoimitusta sen nykyasussa.
Kuvat: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
2020-luvulla opiskelunsa aloittaneiden matkaa ovat värittäneet muun muassa koronapandemia, opetuksen monimuotoistuminen ja alan työllisyystilanteen epävarmuus. Kouluun tullaan niin lukiotodistuksella kuin kesken uran. Opettelemme tekemään puolta tusinaa erilaista mediasisältöä, kirjoitamme akateemisia opinnäytteitä, pelaamme flunkkista, laulamme baareissa Kesäkavereita ja etsimme paikkaamme maailmassa kuten jo kovin moni ennen meitä.
Aikaa toimittajaopiskelijana on mahdollista taltioida enemmän kuin koskaan, mitä sadat kuvat omankin puhelimeni kameran rullassa todistavat.
Kuvat: Vilhelmiina Penttilä
2020-luvulla opiskelunsa aloittaneiden matkaa ovat värittäneet muun muassa koronapandemia, opetuksen monimuotoistuminen ja alan työllisyystilanteen epävarmuus. Kouluun tullaan niin lukiotodistuksella kuin kesken uran. Opettelemme tekemään puolta tusinaa erilaista mediasisältöä, kirjoitamme akateemisia opinnäytteitä, pelaamme flunkkista, laulamme baareissa Kesäkavereita ja etsimme paikkaamme maailmassa kuten jo kovin moni ennen meitä.
Aikaa toimittajaopiskelijana on mahdollista taltioida enemmän kuin koskaan, mitä sadat kuvat omankin puhelimeni kameran rullassa todistavat.
Kuvat: Vilhelmiina Penttilä
Nykyhetkeen mennessä Tampereen toimittajakoulusta on valmistunut yli 4 000 opiskelijaa.
Vostokkeja Sorsapuistossa vappuna 2025.
Kuvat: Vilhelmiina Penttilä
Lähteet:
375 humanistia: Salama Hirvonen. https://375humanistia.helsinki.fi/salama-hirvonen/uuden-toimittajasukupolven-kouluttaja
Kaarle Nordenstreng (2025): Muistoja sadan vuoden varrelta. E-kirja. Lähdelukujen kirjoittajat Nordenstreng, Iiris Ruoho, Antti Heinonen ja Mikko Anttikoski.
Mervi Kaarninen (2000): Murros ja mielikuva: Tampereen yliopisto 1960–2000. Tampere: Vastapaino.
Radio Moreeni. https://radiomoreeni.fi
Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juhlavuosi 2025. https://www.tuni.fi/norssi/100/
Yliopisto-TV. https://sites.tuni.fi/yliopistotv/
Vipunen.fi: Haku ja valinta.
sekä taustahaastattelut ja Nordisk Journalistik-lehden ja Helsingin Sanomien arkistot
Built with Shorthand