Nuoret saunovat porukalla
Yleisten saunojen suosio on vastareaktio yksityisten saunojen lisääntymiselle. Nuoret 20–30-vuotiaat ylläpitävät saunassa ystävyyssuhteitaan ja hyvinvointiaan.
Sininen hetki on ottanut Laukontorin syleilyynsä. Vettä tihkuttaa ripotellen, ja ilma on mukavan raikas. Torin laidalla olevan Saunaravintola Kuuman terassilla tunnelmasta nauttii helsinkiläinen muusikko Frans Harju, 28. Hän on tullut Tampereelle keikalle veljensä kanssa ja ehtinyt piipahtamaan myös iltasaunassa. Harju kehuu Kuuman löylyjä sekä viihtyisiä ja valoisia tiloja.
Tampere on valittu maailman saunapääkaupungiksi. Valintaa on perusteltu saunojen lukumäärällä ja korkealla tasolla.
Tampere on valittu maailman saunapääkaupungiksi. Valintaa on perusteltu saunojen lukumäärällä ja korkealla tasolla.
Harjulle saunomisessa tärkeintä ovat sen meditatiivinen ja rauhoittava vaikutus sekä kylmävesimahdollisuus. Hän haluaa pitää huolta hyvinvoinnistaan, mikä on myös yksi syy saunomiseen. Koska hänen yksiössään ei ole saunaa, saunominen on aina uniikki kokemus.
Saunologia-nimistä blogia kirjoittava Aalto-yliopiston dosentti Lassi A. Liikkanen kertoo, että Suomeen on syntynyt toinen saunasukupolvi. Sitä edustavat 20–30-vuotiaat, joille saunominen on sosiaalista toimintaa. He käyvä viime vuosina ahkerasti rakennetuissa julkisissa saunoissa.
Liikkasen mukaan julkiset saunat ovat vastavoima sille, että yksityisten saunojen määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Viime vuonna Tampereelle avattu Kuuma on osa julkisten saunojen aaltoa.
Kuuman henkilökunta kertoo, että vaikka heillä tyypillinen asiakas on 40–50-vuotias mies, myös nuoret ja opiskelijat ovat löytäneet paikan omakseen.
Frans Harju tykkää saunoa kavereiden kanssa, mutta saunaan on mukava mennä myös yksin hiljentymään.
Frans Harju tykkää saunoa kavereiden kanssa, mutta saunaan on mukava mennä myös yksin hiljentymään.
Frans Harjun mielestä saunominen on helpoin tapa irrottautua arjesta. Saunaravintola Kuumassa hän on käynyt muutaman kerran.
Frans Harjun mielestä saunominen on helpoin tapa irrottautua arjesta. Saunaravintola Kuumassa hän on käynyt muutaman kerran.
"Vesi on hieno elementti"
Kuuman jälkeen suuntaan kohti Kaupinojan saunaa. Urbaani kaupunkiympäristö vaihtuu luonnon helmaan Näsijärven rannan maisemiin. Savupiippu tupruttaa nokisia pilviä taivaalle, ja pihalla grilli on kuumana. Sauna on sijainnut täällä jo vuodesta 1977.
Kaupinojan saunalla käy eniten saunojia talvikuukausina.
Kaupinojan saunalla käy eniten saunojia talvikuukausina.
Kymmenet ihmiset vilvoittelevat saunan edustalla, ja veteen pulahdetaan tasaiseen tahtiin. Myös 22-vuotiaat kaverukset Sami ja Aake ovat tulleet Kaupinojalle. Samille kerta on ensimmäinen, Aake puolestaan käy Kaupinojalla muutaman kerran viikossa.
– Joku saunomisessa ja uimisessa on vaan kivaa. Vesi on hieno elementti. Käyn täällä aina kavereiden kanssa, en koskaan yksin.
Saunassa pääsee vaihtamaan kuulumisia ystävien kanssa. Toisaalta myös urheilusuorituksen jälkeen on mukavaa käydä löylyissä ja vedessä pulahtamassa.
– Oma kaveriporukka on alkanut ihan yhtäkkiä käydä saunassa ja avannossa.
Saunaravintola Kuumassa nuoret miehet eivät ole käyneet. Aake naureskelee, että siellä homma saattaisi mennä ryyppäämiseksi.
Aakelle (vas.) ja Samille (oik.) saunominen merkitsee puhdistumista ja rentoutumista.
Aakelle (vas.) ja Samille (oik.) saunominen merkitsee puhdistumista ja rentoutumista.
Saunahatut vaihtuvat somepäivityksiin
Nuorten löytäminen ei ole Kaupinojalla vaikeaa. Silmämääräisesti arvioituna perjantai-iltapäivänä lähes puolet saunojista on 20–30-vuotiaita. Myös lipunmyynnistä kerrotaan, että nuoria ja opiskelijoita käy koko ajan enemmän.
Näsijärvessä juuri pulahtaneet Selma Parikka, 22, ja Erika Ahola, 29, värjöttelevät saunan edustalla. He ovat vakikävijöitä Kaupinojalla ja ovat ottaneet tavoitteekseen käydä saunalla kerran viikossa.
Kaksikko uskoo, että avantokauden alkaessa avantoon olisi helpompi mennä, kun vedessä on pulahdettu säännöllisesti syksystä lähtien. Kumpikin harrastaa säännöllisesti liikuntaa, joten sauna ja uiminen ovat hyviä keinoja palautua ja rentoutua.
Saunologia-blogin Liikkanen sanoo, että palautuminen liitetään saunomiseen, mikä motivoi urheilua harrastavia nuoria saunomisessa.
Erika Aholalla (vas.) on sauna myös kotona. Selma Parikka (oik.) käy saunomassa vanhemmillaan.
Erika Aholalla (vas.) on sauna myös kotona. Selma Parikka (oik.) käy saunomassa vanhemmillaan.
Parikka ja Ahola ovat käyneet myös Rauhaniemen kansankylpylässä, mutta Kaupinojasta on tullut heidän suosikkinsa. Kaupinojan hyviä puolia ovat suihkutilat ja iso sauna.
Liikkasen vuonna 2016 toteuttamassa Suomalainen saunassa -kyselytutkimuksessa selvisi, että yleisten saunojen valinnassa tärkeintä ovat siisteys ja löylyjen laatu. Niiden jälkeen tärkeimpiä kriteereitä ovat sijainti, aukioloajat sekä puku- ja pesutilojen toimivuus.
Parikka ja Ahola ovat huomanneet etenkin avantouinnin yleistyneen omassa kaveripiirissään. Esimerkiksi kaverusten sosiaalinen media on täyttynyt päivityksistä Kaupinojalta ja Rauhaniemestä.
– Ennen täällä on ollut vanhemmat ihmiset saunahatut päässään, mutta nykyään täällä näkee oikeastaan joka kerta jonkun tutun.
Kaupinojan sauna on yksi Tampereen yli 20 yleisestä saunasta.
Kaupinojan sauna on yksi Tampereen yli 20 yleisestä saunasta.
Salla Rajala, teksti ja kuvat
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
