Säteilyltä suojaan

Lääketiede ei ole luokitellut ympäristöyliherkkyyksiin kuuluvaa sähköherkkyyttä sairaudeksi. Oireista kärsiville se on lamaannuttava vaiva, joka vaatii heiltä ja heidän läheisiltään kompromisseja. 

Helmikuisena, varsin lauhana talvipäivänä työmaaparakissa palelee varpaita. Erkki Mäkelä, 57, ei riisu kenkiään sisään astellessaan. Parakki on tällä hetkellä Mäkelän koti, sillä hänen talonsa jouduttiin purkamaan homevaurion vuoksi. 

– Tämä toimii talvella asuntonani. Kesällä nukun pihalla riippumatossa. 

Mies työskenteli Nokialla ohjelmistosuunnittelijana vuodesta 1999 vuoteen 2007, minkä jälkeen hän kouluttautui eräoppaaksi. Jo Nokialla työskennellessään hän koki väsymystä ja kärsi keskittymisvaikeuksista.  

Mäkelän oireet jatkuivat. Hän näki painajaisia ja poti unettomuutta, ja elämää vaikeuttivat huimaus, päänsärky ja ihon kirvely.  

Hän kärsi erinäisistä oireista vuosia, ja alkoi epäillä sairastavansa sähköherkkyyttä. Lääkärissä käymisestä ei ollut apua, sillä lääketiede ei tunne sairautta. Ainut keino oli vältellä oireita aiheuttavia tekijöitä.

Viime keväänä oireet pahenivat. Käsi, jossa hän tavallisesti piti kännykkää, meni tunnottomaksi, ja kämmensyrjään ilmestyi rakkuloita. Lisäksi hän sai rytmihäiriöitä, joiden vuoksi meni ensiapuun.   

– Kerroin hoitajille epäilyni sähköherkkyydestä. Tämän jälkeen he laittoivat minut vähäsähköiseen paikkaan lepäämään ennen kuin ottivat sydänfilmin. Siitä syystä rytmihäiriöitäni ei saatu todennettua. 

Lääkäri oli ohjannut miehen kääntymään terveyskeskuksen puoleen, koska oli epäillyt, että hänen kädessään on hermopinne. Miehen mukaan käden tunnottomuus ja rytmihäiriöt katosivat muutamassa viikossa, kun hän lakkasi käyttämästä puhelinta ja langatonta teknologiaa.  

Sähköherkät voivat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle 

Pahimmillaan Mäkelä pystyi käyttämään tietokonetta vain 10–15 minuuttia päivässä. Puhelimesta luopuminen ja tietokoneen käytön rajoittaminen ottivat koville. 

– Pakollinen eristäytyminen ja syrjäytyminen elintilan kavetessa ahdisti, Mäkelä muistelee. 

Sähköherkkien järjestön ja vertaistukiryhmän avulla Mäkelä pääsi uuden elämän alkuun, ja oireilu alkoi vähentyä. Nykyään hän soittaa lyhyitä puheluita vain tarvittaessa ja lukee tekstiviestit pari kertaa päivässä.  

Mies kertoo olevansa onnekas, sillä hänen elimistönsä on elämänmuutoksen ansiosta alkanut toipua. Hänen mukaansa monella muulla asiat ovat paljon huonommin, ja elämä on todella rajoitettua. 

Mäkelän puoliso asuu tällä hetkellä eri osoitteessa, mutta pariskunta viettää edelleen paljon aikaa yhdessä. 

– Hän ymmärtää minua hyvin ja on itsekin siirtynyt langallisen teknologian käyttäjäksi. 

Langattomien yhteyksien käyttö minimiin 

Mäkelä on sulkenut matkapuhelimestaan mobiilidatan, langattoman verkkoyhteyden, bluetoothin ja 4g-verkon, joka hänen mukaansa tuottaa voimakkaampaa säteilyä kuin 3g. Myös modeemista, tulostimesta, autosta ja otsalampusta on poistettu mahdollisuus käyttää langattomia yhteyksiä. 

– Olen saanut muutaman ystäväni siirtämään kännykän etutaskusta tai rintaliiveistä reppuun. Kännykän käyttöohjeissa lukee, ettei sitä saa pitää ihoa vasten. 

Mäkelä sai vertaistuesta vinkin nukkua ulkona, sillä hänen tontillaan tukiasemasäteilyn taso on pieni. 

– Keväällä muutan taas riippumattoon, sillä ulkona, sähköttömässä ympäristössä nukutun yön jälkeen voin aina hyvin.

Sähköherkkiä pidetään vaativina potilaina  

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio on tutkinut ympäristöyliherkkyyksiä yli 10 vuoden ajan. Hänen mukaansa sähköherkkiä pidetään vaativina ja vaikeasti autettavina potilaina.  

– Heitä on hankala auttaa, sillä faktatietoa tai ehdotettua hoitoa ei oteta vastaan. Sähköherkät eivät usein myönny ajatukselle, että oireet voisivat johtua muusta kuin sähköstä.   

Sainio kertoo, että kymmenet kaksoissokkotutkimukset ovat osoittaneet, että sähköherkät saavat oireita huolimatta siitä, altistuivatko sähkölle.  

– Puhutaan niin kutsutusta lumevaikutuksesta. Oireiden syyt on kuitenkin hyvä selvittää, koska taustalta voi löytyä jokin muu sairaus, joka aiheuttaa oireet. Oireilulle ei yleensä ole vain yhtä tekijää. Tavallisia syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, masennus tai ahdistus.  

Lääkärin mielestä olisi tärkeintä, että selvitetään, onko kyseessä ympäristöyliherkkyys tai sairaus – vai molemmat. Potilaille olisi myös tärkeää antaa tietoa kuntoutumisesta. Hän sanoo, että henkilöt, jotka jakavat käsityksiä sähkön vaaroista ja sen haittavaikutuksista elimistölle, tekevät potilaille karhunpalveluksen.  

– Tarkoituksena ei ole kiistellä siitä, kuka on oikeassa, vaan saada potilas kuntoon. Meidän pitää vielä harjoitella sitä, kuinka kohtaamme sähköherkkyydestä kärsivän henkilön ja miten voimme heitä auttaa, Sainio päättää. 

Fakta: Sähköherkkyys

• Kuuluu ympäristöyliherkkyyksien tautiluokitukseen, mutta ei ole luokiteltu sairaudeksi.  
• Oireita potevalla on yleensä muitakin herkkyyksiä. Tyypillisiä ovat home- ja kemikaaliyliherkkyys. 
• Oireiden hoitoon ei ole näyttöön perustuvia hoitoja.
• Sähköyliherkkä voi kokea monenlaisia oireita, kuten ihon polttelua ja pistelyä, tinnitusta, rytmihäiriöitä, masennusta ja neurologisia vaivoja.

Lähde: Suomalainen lääkäriseura Duodecim.

5g-verkko lisää ympäristön radiotaajuista säteilyä  

Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Sami Kännälän mukaan matkapuhelinten tukiasemaverkosto on tulevaisuudessa tiheämpi. 5g-verkko nostaa hieman ympäristön radiotaajuista säteilyä, koska se tulee muiden verkkojen rinnalle. 

– Tämänhetkisen tiedon valossa altistuminen radiotaajuiselle säteilylle ei tule nousemaan merkittävälle tasolle. Se taso, jolle väestö tällä hetkellä altistuu, on hyvin kaukana raja-arvoista.  

Kännälä kertoo, että sähköherkät ovat silloin tällöin yhteydessä heihin. Toiveet liittyvät usein siihen, että Suomessa tulisi olla tiukemmat raja-arvot sähkömagneettisille kentille. Tutkijan mielestä kenttien rajoittaminen ei ole oikea keino sähköherkkien hoidossa, sillä suurin osa ei saa oireita normaalissa elinympäristössä.  

Kännälän mukaan STUK tekee turvallisuusarvion aina, kun joku on huolissaan säteilylle altistumisesta. Joskus he saavat yhteydenottoja, joissa asukas on huolissaan naapurin katolla olevasta tukiasema-antennista.