Ihan tavallinen metsä

Lempäälästä Pirkkalaan suunnitteilla oleva kolmostien uusi linjaus, niin kutsuttu Puskiaisten oikaisu, tulisi toteutuessaan muuttamaan yhtenäisen metsäalueen Pirkkalan ja Lempäälän välillä moottoritieksi ja yritysalueiksi.   

Kristiina Kaila keittää nokipannukahvit Saunaojan nuotiopaikalla.

Kristiina Kaila keittää nokipannukahvit Saunaojan nuotiopaikalla.

Soraparkkipaikan kivet rapisevat jalkojen alla. Hengitys höyryää lokakuun kirpeässä aamussa, kun kertaamme puiselta opastaululta tulevan retkemme suuntaviivat.

Lähdemme selvittämään, miltä mahdollisen moottoritien alle jäävä metsä näyttää. Maakuntakaavassa alue on merkitty talousmetsäksi, mutta on lähellä asuvien ja muualta tulevien ulkoilijoiden aktiivisessa virkistyskäytössä. Matkaoppaaksi saamme Kristiina Kailan, jolle tämän metsän kaarteet ja uurteet ovat enemmän kuin tuttuja. Toiviossa asuvalle Kailalle metsä tarjoaa tärkeät reitit polkujuoksulle ja koiran ulkoilutukselle. 

Retkemme alkaa Pirkkalan paloaseman liepeiltä. Nopeasti asvaltti muuttuu kannoiksi, juurakoiksi, kiviksi ja pieniksi metsäteiksi. Aamuinen unisuus unohtuu parkkipaikalle, ja metsä heräilee kanssamme samaan tahtiin. Sinne tänne jääneet pienet puolukat sinnittelevät vielä alkavissa yöpakkasissa.

Mieli rauhoittuu ja keho lämpenee kävellessä. Metsän puut antavat suojaa kylmältä viimalta. Taustalla kuuluu moottoritien vaimea melu, mutta äänimaisemaan tottuu nopeasti.  

Saavutettavuus tekee metsästä helpon retkikohteen 

Saavumme Iso-Naistenjärven laavulle. Pieni metsäjärvi on tyynen rauhallinen, ja siististi hoidettu ympäristö tekee tunnelmasta kotoisan. 

Pirkkalan ympäristöyhdistys tekee kunnan kanssa yhteistyötä, jonka ansiosta retkipaikat ja tulisijat pysyvät huollettuina. Laavulta löytyy jopa kierrätyspiste, jotta kaupunkilaiset muistaisivat olla jättämättä roskiaan luontoon. 

Pienen metsäjärven ympärillä häärii lisäksemme muutamia retkeilijöitä, ja nuotiopiste on kovassa käytössä. Pysäköintipaikka Keskisentiellä tekee Iso-Naistenjärvestä helposti saavutettavan retkikohteen, mikä osaltaan selittää paikan suosiota. Metsäalueen kynnykselle pääsee Tampereelta myös julkisella liikenteellä, niin Pirkkalan kuin Lempäälänkin päähän.  

 Kaila arvioi, että yli puolet alueen käyttäjistä on tamperelaisia. Osa tulee paljon kauempaakin. 

– Kuinka joku voi sanoa, ettei tämä ole virkistysaluetta?

En voisi enempää samaistua Kailan sanoihin. Nappaamme mukaamme muutaman polttopuun, joille tulee käyttöä myöhemmin.  

Laavulta löytyy lajittelupiste kävijöiden jätteille.

Laavulta löytyy lajittelupiste kävijöiden jätteille.

Metsänpohjan sammalet ja jäkälät muodostavat lumoavia pienoismaisemia.

Metsänpohjan sammalet ja jäkälät muodostavat lumoavia pienoismaisemia.

Näkymät Lempäälään vaihtuisivat yrityshalleiksi 

Löydämme reittimme Kurikkakalliolle. Matkalla kävelemme myös suunnitellun moottoritien tulevan paikan yli. Moottoritie tulisi olemaan tässä kohtaa jopa kahdeksankaistainen. Ihastelen pieniä mättäitä ja kaatuneita runkoja, jotka ovat ajan myötä heinittyneet. Täällä tuoksuu sienet ja näkyy naavaparrat. 

Kurikkakalliolta avautuu näkymä pitkälle Lempäälään asti. Tulevaisuudessa, jos moottoritie toteutuu, näkymää tulisivat hallitsemaan peltihallit ja yritysten asvaltoidut pihat. 

Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut Kurikkakallion merkittäväksi luontokohteeksi, joka tarjoaa maisemien lisäksi oivia sienestyspaikkoja. Kallio on kuitenkin kaavoitettu kiviaineshuollon kannalta tärkeäksi alueeksi. Jos kalliota louhittaisiin soraksi, se ei palautuisi enää ennalleen.  

Kurikkakalliolta näkyy pitkälle Lempäälän puolelle. Suunnitelmissa on kallion louhiminen soraksi.

Kurikkakalliolta näkyy pitkälle Lempäälän puolelle. Suunnitelmissa on kallion louhiminen soraksi.

Moottoritie tulisi toteutuessaan olemaan leveimmillään kahdeksankaistainen.

Jatkamme matkaa sähkölinjojen viitoittamaa tietä pitkin. Talvisin tie täyttyy hiihtäjistä, sillä Pirkkala-Lempäälän yhdyslatu toimii mainiosti loivan kumpuraisessa maastossa. Yhteen sähkölinjan tolppaan on kiinnitetty roikkumaan vihreä moottoritiebanderolli.  

– Viime talvena teimme täällä kampanjan, jossa kerroimme hiihtäjille, että kohta hiihdellään moottoritien kohinassa ja peltihallien välissä, Kaila kertoo ja nappaa itsestään selfien banderollin kanssa.

Matkalla seuraavaan paikkaan suunnistamme viime talvena kaadetun avohakkuualueen läpi. Kaila on edellisellä retkellään jättänyt kantoja leikattujen puiden päälle merkiksi, jotta löydämme tiemme hakkuuaukean toiselta laidalta toiselle. On jopa aavemaisen harmaata ja hiljaista.  

– Sopii hyvin halloweeniin, Kaila tokaisee. 

Saunaoja solisee kivien alla (saat äänet päälle kuvakkeesta). Keväällä oja kohisee ja pärskyy voimakkaana.

Saunaoja solisee kivien alla (saat äänet päälle kuvakkeesta). Keväällä oja kohisee ja pärskyy voimakkaana.

Metsän terveysvaikutuksille ei voi asettaa hintalappua 

Saavumme Saunaojalle. Sytytämme nuotion ja taukoilemme nokipannukahvien äärellä. Jos kuvittelisin miltä satumetsä näyttäisi, olisi Saunaoja varmasti lähellä sellaista. Paikkaa halkoo puro, joka solisee sammaleisten kivien alla rauhalliseen tahtiin. Laavun rippeet ovat jäljellä nuotiopaikan vieressä, ja en ihmettele, jos joku on täällä joskus yöpynyt. 

Tänne eivät moottoritien äänet juurikaan kuulu, mutta yli lentävä lentokone katkoo hiljaisuutta kovalla metelillään. 

Tulevaisuuden moottoritie tulisi jylisemään noin sadan metrin päästä.  

Sääksjärven vieressä sijaitseva Kortejärvi jäisi uuden kehätien kainaloon

Sääksjärven vieressä sijaitseva Kortejärvi jäisi uuden kehätien kainaloon.

Valtionhallinnon alueellinen moottoritiehanke ei ole kysynyt asukkaiden mielipidettä, sillä tien ja liiketonttien ajatellaan olevan yhteiskunnan etu. Huoli metsän tulevaisuudesta on saanut kuitenkin luonnossa liikkujat toimimaan. Moottoritiehanketta vastustava adressi on kerännyt tuhansia allekirjoituksia. 

– Luonnossa liikkumisella on hyvinvointiin ja terveyteen mittavat vaikutukset. Niille on hirveän vaikea laittaa hintalappua.  

 Meidän polkumme Saunaojalle naavoja ihaillen ja sammalia nuuhkien on kestänyt nyt kaksi tuntia. Alueen yli suunniteltu moottoritie lyhentäisi samaa matkaa autolla liikkuvilta viitisen minuuttia. 

Lähimetsä on monelle arvokas

Tavallinen metsäkin on arvokas 

Paluumatkalla kierrämme Kaitajärven kautta Iso-Naistenjärvelle. Kaitajärvi tulisi jäämään moottoritien pohjoispuolelle, eikä metsäjärven rauha olisi enää ennallaan. 

Törmäämme korppiin, maailman pienimpään laituriin, maastopyöräilijään ja koiranulkoiluttajiin. Laavulla lapset leikkivät hippaa, ja kirmailu ryöpsähtelee iloisiksi riemunkiljahteluiksi. 

– Se että joku on talousmetsää, ei tarkoita, etteikö se olisi arvokasta aluetta eläimille ja ihmisille. 

Alueen ulkoilukäyttö on lisääntynyt koronan myötä, kun ihmiset ovat löytäneet luonnon ja metsäreittien rauhoittavat vaikutukset. Se on ihan tavallinen metsä, mutta se on lähellä.  

Metsän tilalle kaavaillaan lisää yritystontteja

Jossain kohtaa tulemme varmasti tilanteeseen, ettei metsä palaudu enää ennalleen, erityisesti jos jatkamme sen käyttöä kestämättömästi yli kantokyvyn. Avohakkuu antaa vielä jotain mahdollisuuksia metsän elpymiselle, mutta moottoritiestä ei enää metsää saa. 

Juttelemme enää harvakseltaan. Koko loppumatkan mietin elämäni metsiä. Seisovatko koivut siellä vielä paikallaan? Humiseeko tuuli sen metsän puiden latvuksissa, jossa lapsina leikittiin lähes joka päivä? Ovatko tutun hiihtoreitin jylhät kuusipuut vielä kannustamassa ohikulkevaa reippailijaa? Onko sitä metsää enää, jonka poluilla monikin mieltä painava kysymys muuttui kevyemmäksi kantaa?  

Tämäkin metsä on monille sellainen. Elämän metsä. 

Lähimetsä on monelle arvokas

Lähimetsä on monelle arvokas

Metsän tilalle kaavaillaan lisää yritystontteja

Metsän tilalle kaavaillaan lisää yritystontteja

Clarissa Rosi, teksti
Joel Peltonen, kuvat, video, taitto & teksti

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.