Ihan tavallinen metsä

Soraparkkipaikan kivet rapisevat jalkojen alla. Hengitys höyryää lokakuun kirpeässä aamussa, kun kertaamme puiselta opastaululta tulevan retkemme suuntaviivat.

Lähdemme selvittämään, miltä mahdollisen moottoritien alle jäävä metsä näyttää. Maakuntakaavassa alue on merkitty talousmetsäksi, mutta on lähellä asuvien ja muualta tulevien ulkoilijoiden aktiivisessa virkistyskäytössä. Matkaoppaaksi saamme Kristiina Kailan, jolle tämän metsän kaarteet ja uurteet ovat enemmän kuin tuttuja. Toiviossa asuvalle Kailalle metsä tarjoaa tärkeät reitit polkujuoksulle ja koiran ulkoilutukselle. 

Retkemme alkaa Pirkkalan paloaseman liepeiltä. Nopeasti asvaltti muuttuu kannoiksi, juurakoiksi, kiviksi ja pieniksi metsäteiksi. Aamuinen unisuus unohtuu parkkipaikalle, ja metsä heräilee kanssamme samaan tahtiin. Sinne tänne jääneet pienet puolukat sinnittelevät vielä alkavissa yöpakkasissa.

Mieli rauhoittuu ja keho lämpenee kävellessä. Metsän puut antavat suojaa kylmältä viimalta. Taustalla kuuluu moottoritien vaimea melu, mutta äänimaisemaan tottuu nopeasti.  

Saavutettavuus tekee metsästä helpon retkikohteen 

Saavumme Iso-Naistenjärven laavulle. Pieni metsäjärvi on tyynen rauhallinen, ja siististi hoidettu ympäristö tekee tunnelmasta kotoisan. 

Pirkkalan ympäristöyhdistys tekee kunnan kanssa yhteistyötä, jonka ansiosta retkipaikat ja tulisijat pysyvät huollettuina. Laavulta löytyy jopa kierrätyspiste, jotta kaupunkilaiset muistaisivat olla jättämättä roskiaan luontoon. 

Pienen metsäjärven ympärillä häärii lisäksemme muutamia retkeilijöitä, ja nuotiopiste on kovassa käytössä. Pysäköintipaikka Keskisentiellä tekee Iso-Naistenjärvestä helposti saavutettavan retkikohteen, mikä osaltaan selittää paikan suosiota. Metsäalueen kynnykselle pääsee Tampereelta myös julkisella liikenteellä, niin Pirkkalan kuin Lempäälänkin päähän.  

 Kaila arvioi, että yli puolet alueen käyttäjistä on tamperelaisia. Osa tulee paljon kauempaakin. 

– Kuinka joku voi sanoa, ettei tämä ole virkistysaluetta?

En voisi enempää samaistua Kailan sanoihin. Nappaamme mukaamme muutaman polttopuun, joille tulee käyttöä myöhemmin.  

Näkymät Lempäälään vaihtuisivat yrityshalleiksi 

Löydämme reittimme Kurikkakalliolle. Matkalla kävelemme myös suunnitellun moottoritien tulevan paikan yli. Moottoritie tulisi olemaan tässä kohtaa jopa kahdeksankaistainen. Ihastelen pieniä mättäitä ja kaatuneita runkoja, jotka ovat ajan myötä heinittyneet. Täällä tuoksuu sienet ja näkyy naavaparrat. 

Kurikkakalliolta avautuu näkymä pitkälle Lempäälään asti. Tulevaisuudessa, jos moottoritie toteutuu, näkymää tulisivat hallitsemaan peltihallit ja yritysten asvaltoidut pihat. 

Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut Kurikkakallion merkittäväksi luontokohteeksi, joka tarjoaa maisemien lisäksi oivia sienestyspaikkoja. Kallio on kuitenkin kaavoitettu kiviaineshuollon kannalta tärkeäksi alueeksi. Jos kalliota louhittaisiin soraksi, se ei palautuisi enää ennalleen.  

Jatkamme matkaa sähkölinjojen viitoittamaa tietä pitkin. Talvisin tie täyttyy hiihtäjistä, sillä Pirkkala-Lempäälän yhdyslatu toimii mainiosti loivan kumpuraisessa maastossa. Yhteen sähkölinjan tolppaan on kiinnitetty roikkumaan vihreä moottoritiebanderolli.  

– Viime talvena teimme täällä kampanjan, jossa kerroimme hiihtäjille, että kohta hiihdellään moottoritien kohinassa ja peltihallien välissä, Kaila kertoo ja nappaa itsestään selfien banderollin kanssa.

Matkalla seuraavaan paikkaan suunnistamme viime talvena kaadetun avohakkuualueen läpi. Kaila on edellisellä retkellään jättänyt kantoja leikattujen puiden päälle merkiksi, jotta löydämme tiemme hakkuuaukean toiselta laidalta toiselle. On jopa aavemaisen harmaata ja hiljaista.  

– Sopii hyvin halloweeniin, Kaila tokaisee. 

Metsän terveysvaikutuksille ei voi asettaa hintalappua 

Saavumme Saunaojalle. Sytytämme nuotion ja taukoilemme nokipannukahvien äärellä. Jos kuvittelisin miltä satumetsä näyttäisi, olisi Saunaoja varmasti lähellä sellaista. Paikkaa halkoo puro, joka solisee sammaleisten kivien alla rauhalliseen tahtiin. Laavun rippeet ovat jäljellä nuotiopaikan vieressä, ja en ihmettele, jos joku on täällä joskus yöpynyt. 

Tänne eivät moottoritien äänet juurikaan kuulu, mutta yli lentävä lentokone katkoo hiljaisuutta kovalla metelillään. 

Tulevaisuuden moottoritie tulisi jylisemään noin sadan metrin päästä.