Poluilla liikkuvat nyt kaikki, ja se vaatii sopeutumista –
"Metsä on kuitenkin kaikille yhteinen paikka"
Lähimetsien polut ovat kovassa käytössä. Erilaisten liikkumistapojen yhteensovittamisessa tarvitaan liikenteenohjausta ja psykologista jumppaa.
Maastossa käydään entistä ahkerammin, mistä kertovat esimerkiksi Metsähallituksen vuotuiset kävijätilastot. Valtion hallinnoimien suojelualueiden vuotuiset kävijämäärät ovat kasvaneet valtakunnallisesti 6,8 miljoonasta lähes 8,2 miljoonaan vuosien 2018–2020 aikana.
Eniten Suomessa liikutaan kuitenkin oman lähimetsän poluilla ja ulkoilureiteillä. Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen toteaa, että suuri osa suomalaisista ulkoilee säännöllisesti – jopa viikoittain, ja viittaa Luonnonvarakeskuksen vuonna 2010 julkaistuun ulkoilututkimukseen.
Katso videolta, millä tavoin poluilla liikkuminen on muuttunut ja 3 vinkkiä sopuisampaan ulkoiluun. Video: Oona Markkanen
Moreenimedian toteuttamaan kyselyyn vastanneet olivat aktiivisia poluilla liikkujia. 85 prosenttia vastanneista kävi poluilla vähintään joitakin kertoja kuussa. Suosituimmat polut sijaitsivat omalla lähialueella, jonne 94 prosenttia vastaajista ensisijaisesti suuntasivat.
Rautiainen tunnistaa polkujen käytön lisääntyneen ja monimuotoistuneen.
"Ennen polut olivat kesällä kävelijöiden ja talvella hiihtäjien valtakuntaa. Nyt esimerkiksi maastopyöräilijöiden määrä on lisääntynyt", Rautiainen kommentoi puhelinhaastattelussa.
Maastopyöräilyn suosio on lisääntynyt poluilla liikkuvien keskuudessa.
Maija Nurmi näyttää, miten polkua voi ajaa pyörällä, kun ruuhkaa ei ole.
Uudet tavat ovat tulleet jäädäkseen
Myös kyselyn vastaukset viittaavat siihen, että metsään mennään muutoinkin kuin kävellen. Maastopyöräilyn suosion lisäksi vastauksissa korostuu, että sama ulkoilija voi liikkua niin pyörällä, juosten tai koiraa ulkoiluttaen.
Rautiainen tuo esille liikkujien erilaiset tarpeet: "Poluilla liikkumiseen liittyy erilaisia motiiveja. Nämä vaikuttavat siihen, missä ja miten poluilla liikutaan."
Metsässä liikkuminen lisää hyvinvointia ja rauhoittumista. Poluille mennään kuitenkin myös kuntoilemaan ja harrastamaan omaa lajia. Kyselyyn vastaajista lähes 70 prosenttia käytti polkuverkostoja kuntoiluun. Metsässä risteävät siis niin kovavauhtiset aktiiviliikkujat kuin rauhoittumista kaipaavat ulkoilijat.
"Jos polut ruuhkautuvat pahoin, ei siellä käyminen välttämättä vastaa esimerkiksi rauhoittumisen tarvetta. Lisääntynyt käyttö lisää sosiaalisia kohtaamisia", Rautiainen selittää.
Petri Mäkelä edistää luonnossa liikkumista työkseen. Mäkelä on Ekokumppanien retkeilypalvelupäällikkö Tampereella, ja hän tuntee hyvin niin päättäjien kuin poluilla liikkuvien näkökulmat. Tavoitteena Mäkelällä on tehdä poluilla kulkeminen mahdolliseksi kaikille, motiiveista ja liikkumistavoista riippumatta.
"Poluilla ja metsässä liikkuminen voi olla joillekin vierasta ja pelottavaa. Jotta luonnossa kulkeminen olisi turvallista ja sujuvaa, tarvitsemme reittisuunnittelua, polkujen ylläpitoa ja opasteita", Mäkelä kiteyttää.
Tampereen seudulla on tehty työtä, jotta ulkoilijoiden tarpeisiin on voitu vastata. Mäkelän mielestä polkujen ja luontoliikkumisen infrastruktuurin kehittämisessä ollaan Tampereella kuitenkin vasta alussa.
"Ulkoilijat ovat erilaisia. Olemme kysyneet esimerkiksi juoksijoiden ja maastopyöräilijöiden tarpeita ja tottumuksia. Jokaisessa porukassa on kuitenkin erilaisia toiveita, ja kaikkia on mahdoton miellyttää", Mäkelä pohtii.
Mäkelä työskentelee tällä hetkellä polkujen ja ulkoilureittien viitoittamisen parissa. Suuren osan työstään hän tekee maastossa, mutta työvaihetta on edeltänyt lukematon määrä tunteja neuvottelupöydissä sekä suunnittelutyötä tehdessä.
Mäkelän mielestä jalan ja pyörällä kulkevat voisivat hyötyä omista merkityistä reiteistä. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista. Ratkaisuksi muodostuu yhteiseen käyttöön osoitetut opastetut polut. Kyltit ja viitat antavat tietoa ja ohjaavat tarkkaavaisuuteen liikkuessa.
"Tällä tavoin suojelemme myös maastoa liialliselta kulumiselta", Mäkelä perustelee.
Ekokumppanien kirjanpitoa varten tehtyjä muistiinpanoja on kirjoitettu seinälle.
Reittien ylläpito, opasteiden teettäminen ja niiden sovittaminen eri käyttäjille vaativat resursseja, eli materiaaleja ja työtunteja. Ruuhkat poluilla tuovat vaatimuksia turvallisuudelle, sujuvuudelle ja maaston suojelemiselle.
Ekokumppanien kirjanpitoa varten tehtyjä muistiinpanoja on kirjoitettu seinälle.
Ekokumppanien kirjanpitoa varten tehtyjä muistiinpanoja on kirjoitettu seinälle.
Retkeilyreittien ja latujen viitat odottavat asennustaan Ekokumppanien hallilla Tampereella.
Metsä on kaikille yhteinen paikka
Polkujuoksijoiden kokemuksia tieteellisesti tutkinut Jarkko Bamberg näkee polkujen yhteiskäytössä hyötyjä. Luonnonmukaisten polkujen muodostumiseen tuovat osansa niin jalan kuin pyörällä kulkevat. Polkureittien ylläpidosta hyötyvät kaikki, lajista riippumatta.
"Esimerkiksi talvisin me juoksijat käytämme maastopyöräilijöiden kanssa samoja uria, ja kummankin lajin harrastajat hyötyvät siitä", Bamberg toteaa.
"Poluilla juokseminen on kokonaisvaltainen kokemus, jossa tärkeää on omaan tahtiin eteneminen. Jos rytmi katkeaa, saattaa se harmittaa. Siitä huolimatta metsä on kuitenkin kaikille yhteinen paikka".
Talvi tuo poluille erilaisia haasteita
Lumisena aikana suuri osa ulkoilureiteistä muutetaan laduiksi, ja järjestyslaki kieltää koiranulkoiluttajia kulkemasta niillä. Lähimetsissä halutaan kuitenkin liikkua myös talvella.
Rautiasen mukaan kävelijät, koiranulkoiluttajat ja pyöräilijät joutuvat ylittämään latupohjia päästäkseen metsään, mikä aiheuttaa ajoittain yhteentörmäyksiä ja pahaa mieltä. Tämä tuli esille myös Moreenimedian kyselyn vastauksissa sekä Latu&Polku- lehden juuri julkaistussa laturaivokyselyssä.
"On hyvä muistaa, että kaikki eivät hiihdä. Kauniista talvisesta luonnosta halutaan nauttia myös kävellen tai pyöräillen", Suomen Ladun Rautiainen kiteyttää puhelinhaastattelussa.
Esimerkiksi Kaupin ympäristössä Tampereella hiihtämään pääsee jo varhaistalvella. Latureitistö muuttaa kuitenkin monen lähimetsissä liikkuvan ulkoilumahdollisuuksia, sillä tutuille poluille ei pääse ylittämättä latua. Tämän on huomannut Rautiaisen lisäksi retkeilypalvelupäällikkö Mäkelä.
"Päivittämistä tämän päivän tarpeisiin tarvitaan", hän toteaa.
Myös polkujuoksija Bamberg tunnistaa ilmiön.
"Tämä on jokavuotinen juttu. Kauppi muuttuu erilaiseksi paikaksi juosta, kun metsään on vaikeampi päästä", Bamberg kuvailee.
Kysely paljastaa, että eripura poluilla on harvinaista
Liikenteen lisääntyminen poluilla nostaa myös kohtaamisten määrää. Eri tavoin poluilla liikkuvat joutuvat joskus törmäyskurssille, mutta konfliktit ovat lopulta harvinaisia.
Moreenimedian kyselyn mukaan poluilla liikutaan pääosin sovussa, mutta jännitteitäkin on.
Suhtautuminen muihin poluilla liikkuviin oli pääosin neutraalia tai posiitivista. Vain noin viisi prosenttia suhtautui muihin negatiivisesti.
Hieman yli puolet vastaajista on kohdannut ikävää kohtelua poluilla liikkuessaan. Epäasiallinen käyttäytyminen on kuitenkin pääosin harvinaista.
Vastausten perusteella hankalia ovat tilanteet, joissa pyöräilijät, kävelijät, hiihtäjät tai koiraa ulkoiluttavat kohtaavat, minkä seuraksena he joko pettyvät tai säikähtävät. Myös roskaaminen tai metelöinti ärsyttää.
"Pyörällä liikkuessa poluilla näkee ihmisiä, jotka vihaavat polkupyöriä ja pyöräilyä yli kaiken"
"On sanottu, että mene muualle pyöräilemään"
"Syyttelyä maastopyöräilijänä metsän turmelemisesta, sekä vaaratilanteiden aiheuttamisesta"
"Useimmiten kohtaamiset ovat positiivisia"
"Kaikki polkujen käyttäjät eivät huomioi muita ja muilla tavoin liikkuvia"
"Irrallaan olevat koirat ovat säikäyttäneet"
Anne Rautiaisen mukaan maastopyöräilijät saattavat joutua ikäviin tilanteisiin, sillä pyöräily metsässä on suhteellisen uusi harrastus. Kyse on vanhoista tavoista ja asenteista.
"Tämä on hyvin psykologista", Rautiainen toteaa.
Yhteistyöllä sopua ja sujuvuutta
Selkeiden opasteiden, säännöistä tiedottamisen ja kunnossapidon lisäksi maastossa tarvitaan suvaitsevaisuutta.
"Kohdatessa tulisi huomioida muita ja hidastaa nopeutta. Neuvoisin, että poluilla ei oltaisi itsekkäitä", Rautiainen muotoilee.
Ymmärrystä peräänkuuluttaa myös Mäkelä. Retkeilypalvelupäällikön mielestä erilaisten liikkumistapojen hyväksymistä tarvitaan myös päättäjien keskuudessa. Pitkäjänteinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta muutoksiin sopeudutaan.
"Käyttäjien, päättäjien ja reittisuunnittelijoiden tulee keskustella. Yhteistyön ansiosta ensi vuonna Kaupin alueelle tulee Tampereen ensimmäinen maastopyöräilyreitti"
Kaisa Varkila, teksti ja kuvat
Mikko Malinen, infografiikka
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand