Pellolta pulloon
Teiskossa valmistetaan kotimaista viiniä käsityönä jo toisessa sukupolvessa. Suomalaisilla viineillä on enemmän kysyntää kuin koskaan, mutta lainsäädäntö hankaloittaa tilallisten toimintaa.
Ohi ajavien autojen kuskit sekä maalaistalojen pihoissa puuhastelevat ihmiset heilauttavat tuttavallisesti kättään. Hevoset laiduntavat aurinkoisessa syyssäässä. Hiekkatien mutkan takaa paljastuu punainen mökki, jonka piha on pullollaan erilaisia koriste-esineitä.
Mökki on Teiskon viinikioski. Siellä on tehty käsityönä kotimaista viiniä jo vuodesta 1998 saakka. Kioskin perustajan tytär Kaisa Auer, 28, on syntynyt tuohon taloon ja nykyään hän pyörittää sen toimintaa.
"Lähdin, ja vannoin etten palaa"
Kioskin seinällä on kuva iloisesta pikkutytöstä viinikioskin edustalla. Kuvan vieressä on lappu “Kaisa 1998”. Viinikioskin edusta näyttää yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin edelleen samalta.
Auer on ollut vanhempiensa apuna kioskilla jo lapsesta asti. Odotettavaa olikin, että Auer jatkaisi vanhempiensa jalanjäljissä viinikioskin omistajana. Nuoren naisen haaveet olivat kuitenkin täysin muualla.
– 16-vuotiaana totesin, että lähden, enkä tule takaisin.
Vanhempien eläkeiän lähestyessä kioskista tulikin muutama ostotarjous. Auer kertoi tunteneensa yllättäen mustasukkaisuutta.
– Pyysin vanhempiani odottamaan vielä muutaman vuoden, että tyttäreni hieman kasvaa ja saan lisää aikaa miettiä ratkaisuani.
Vanhempien palatessa asiaan vastaus oli selvä. Auer opiskeli Hämeenlinnassa itselleen viininvalmistajan pätevyyden ja päätti lähteä täysillä mukaan viinikioskin toimintaan.
Käsityönä kotimaisista raaka-aineista
Hunajaa pirkanmaalaiselta mehiläistarhalta, tyrniä Pohjanmaalta, vadelmia ja rypäleitä kotipihasta.
Kaikki Teiskon viinitilan raaka-aineet ovat suomalaisia ja pääosin avomaalla kasvaneita. Raaka-aineet saapuvat tuotantoon kokonaisina. Mehuja ei käytetä.
Rypälemurskaimen avulla raaka-aineista saadaan marjamäskiä, jonka annetaan avokäydä muutaman päivän ajan. Tämän jälkeen marjat ja muut raaka-aineet puristellaan käsin ennen siirtämistä suuriin tankkeihin, joissa käymisprosessi jatkuu.
Teiskon viinikioski on tiettävästi Suomen ainoa tila, jolla raaka-aineet puristellaan edelleen käsin. Valmis viini pullotetaan ja korkitetaan osittain automaationa, osittain käsityönä. Auerin 7-vuotias tytär rakastaa pullojen huputtamista.
– Viiniä valmistuu 5000–10 000 litraa vuodessa, niin on siinä kädet välillä melko kovilla, Kaisa nauraa.
Auerin veli, teollinen suunnitelija Henri Sydänheimo, suunnittelee pullojen etiketit. Etiketit liimataan pulloihin pitkälti käsipelillä.
“Välillä tuntuu kuin minulla olisi käsiraudat”
Hilla, tyrni, villimustikka ja muut poikkeukselliset raaka-aineet. Puhdas ilma, vesi ja maaperä. Esimerkiksi nämä asiat tekevät suomalaisista viineistä niin eksoottisia ja erityisiä. Kotimaisille viineille riittää kysyntää ulkomaita myöden.
– Erityisesti kolmen viime vuoden aikana olen omin silmin nähnyt kotimaisten viinien suosion kasvavan, varsinkin nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia lähiruoasta ja -juomasta, Suomen viinintuottajien hallitukseen kuuluva Auer pohtii.
Suomen lainsäädäntö kuitenkin lyö kapuloita kotimaisten viinintuottajien rattaisiin. Esimerkiksi nettimyynti on Suomen lain puitteissa kiellettyä. Auerin mielestä tuntuu epäreilulta, että viiniä pystyy tilamaan kotiovelle ulkomailta, mutta Suomesta ei.
Ranskassa ja Saksassa teiskolaisia viinejä esitellyt Auer on oppinut paljon ulkomaisesta viinikulttuurista, jota on mahdotonta tuoda Suomeen tiukan lainsäädännön vuoksi. Edes ulkomaisilla messuilla ei ole mahdollista jakaa messuvieraille ilmaista maistiaista viinistä, sillä Suomen lainsäädännön vuoksi rahan tulee aina vaihtaa omistajaa alkoholia tarjoillessa.
– Tuntuihan se hieman hassulta, että muiden maiden teltoista maistiaiset sai ilmaiseksi, mutta Suomen teltan kohdalla niistä pyydettiin rahaa. Minä siinä vaan tokaisin, että “Welcome to Finland!”
Lain oikuista huolimatta Auer suhtautuu toiveikkaasti tulevaan. Suunnitelmissa on tehdä lisää investointeja tuotannon puolelle, sillä sen kapasiteetti on riittämätön kovaan kysyntään nähden.
– Viime kesä oli meidän historiamme paras, Auer iloitsee.
Pian toivotetaankin perjantain ensimmäiset vieraat tervetulleeksi. Viikonloppu viinikioskilla voi alkaa.
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand