Paikallishistoriaa haudan takaa
Moreenimedia lähti Tampereen päivänä tutustumaan von Nottbeckin suvun tarinaan ja hautausmaahan. Suvun vaikutus näkyy edelleen Tampereen rakennuksissa ja kaupunkilaisten muistoissa.
Kirkas syysilma pistelee sormia. Lielahden teollisuusalueella sijaitseva suljettu hautausmaa on vaikea löytää, mutta lopulta opaskyltti johdattaa perille autokaupan takaiseen metsään. Pian alkaa yksi Tampereen päivän tapahtumista: kierros yksityisellä von Nottbeckin hautausmaalla.
Vuonna 1836 Wilhelm von Nottbeck saapui Pietarista Tampereelle opettelemaan tehtaanjohtoa Finlaysonin puuvillatehtaalle.
Wilhelm puolisonsa Constancen ja kuuden poikansa kanssa olivat kuin Tampereen kuninkaallisia.
Von Nottbeckit laajensivat Finlaysonin yritystä, vaikuttivat Tampereen kulttuurielämään ja rakensivat palatseja.
Suvun vaikutus näkyi Tampereella aina itsenäistymiseen asti, kunnes oli aika hajaantua maailmalle. Silti tänäkin päivänä von Nottbeckien muisto näkyy Tampereella.
Autoliikkeiden ja Lielahden teollisuuskauppojen takaisesta metsiköstä kuuluu ihmisjoukon ääniä. Koivujen ja haapojen lomassa kohoavat jykevät hautausmaan portit.
Ensimmäinen kierros on loppumaisillaan, ja uudet kävijät kurkistelevat hautuumaalle kiinnostuneina. Vaikka Tampereen päivä saattaa houkutella enimmäkseen paikallisia, on ulkopaikkakuntalaisiakin saapunut kuulemaan von Nottbeckeista.
Helsinkiläiset Irma ja Jouko Ståhl ovat jo vuosia olleet kiinnostuneita von Nottbeckien suvusta ja Finlaysonin tehtaan tarinasta. Heillä on myös henkilökohtaisia yhteyksiä aiheeseen, sillä Jouko Ståhlin sukulaisia työskenteli aikoinaan Finlaysonin tehtaalla.
– Olemme käyneet hautausmailla, kirjastoissa, seurakunnissa, rakennusvirastoissa ja vaikka missä, Irma Ståhl kertoo avaten pariskunnan sukututkimusta.
Hautausmaa salaperäisen tapahtuman seurauksena
Kello lyö kaksitoista ja kierros alkaa. Vaikka kasteen peittämästä maasta hohkaa syksyn kylmyys ja puut luovat varjoja, tunnelma ei silti ole aavemainen.
– Hautausmaahan ei liity kummitustarinoita, sillä yritämme olla mahdollisimman kunnioittavia, museolehtori Iita Ruissalo kertoo.
Ihmiskohtalot silti kiinnostavat, tarinoitahan tämä satapäinen yleisö on tullut kuulemaan. Niitä von Nottbeckeista riittää. Hautausmaa perustettiin traagisten sattumien vuoksi, Ruissalo kertoo.
Vuonna 1885 Wilhelm von Nottbeckin nuorin poika Ernst kuoli mystisten tapahtumien seurauksena. Erään perheriidan jälkeen hänet oli löydetty verta vuotavana Pispalasta. Pian Ernst kuoli vammoihinsa.
Tapauksesta lähti kiertämään juoruja. Kuolinsyyksi epäiltiin muun muassa Pispalan jengiä, yliluonnollisia voimia ja itsetuhoisuutta. Saattaakseen poikansa haudan lepoon Nottbeckit päättivät perustaa yksityisen hautausmaan Lielahden maaseudun rauhaan.
Lielahden idyllisyys naurattaa nyt. Jopa hautausmaan rauhaisuuteen kantautuu Paasikiventien liikenteen kohina, ja haavanlehtien lomasta näkyy autokaupan parkkipaikka. Toisaalta on osuvaa, että juuri Tampereen teollisuutta ja rautatieliikennettä edistänyt tehtailija perheineen on haudattu tänne.
– Wilhelm [von Nottbeck] olisi varmasti ollut innoissaan ratikkalinjojen laajenemisesta, Ruissalo arvelee.
Tehtaat osana Tampereen kehitystä
Von Nottbeckien alaisuudessa Finlaysonin tehdas työllisti monia, erityisesti naisia ja lapsia, ja Tampereen muuttovoima kasvoi. Työelämän lisäksi von Nottbeckien vaikutus näkyi myös kaupungin kulttuurikentällä.
Hautausmaa salaperäisen tapahtuman seurauksena
Kello lyö kaksitoista ja kierros alkaa. Vaikka kasteen peittämästä maasta hohkaa syksyn kylmyys ja puut luovat varjoja, tunnelma ei silti ole aavemainen.
– Hautausmaahan ei liity kummitustarinoita, sillä yritämme olla mahdollisimman kunnioittavia, museolehtori Iita Ruissalo kertoo.
Ihmiskohtalot silti kiinnostavat, tarinoitahan tämä satapäinen yleisö on tullut kuulemaan. Niitä von Nottbeckeista riittää. Hautausmaa perustettiin traagisten sattumien vuoksi, Ruissalo kertoo.
Hautausmaan kappelin on suunnitellut Maria von Nottbeck, kertoo museolehtori Iita Ruissalo.
Hautausmaan kappelin on suunnitellut Maria von Nottbeck, kertoo museolehtori Iita Ruissalo.
Vuonna 1885 Wilhelm von Nottbeckin nuorin poika Ernst kuoli mystisten tapahtumien seurauksena. Erään perheriidan jälkeen hänet oli löydetty verta vuotavana Pispalasta. Pian Ernst kuoli vammoihinsa.
Tapauksesta lähti kiertämään juoruja. Kuolinsyyksi epäiltiin muun muassa Pispalan jengiä, yliluonnollisia voimia ja itsetuhoisuutta. Saattaakseen poikansa haudan lepoon Nottbeckit päättivät perustaa yksityisen hautausmaan Lielahden maaseudun rauhaan.
Lielahden idyllisyys naurattaa nyt. Jopa hautausmaan rauhaisuuteen kantautuu Paasikiventien liikenteen kohina, ja haavanlehtien lomasta näkyy autokaupan parkkipaikka. Toisaalta on osuvaa, että juuri Tampereen teollisuutta ja rautatieliikennettä edistänyt tehtailija perheineen on haudattu tänne.
– Wilhelm [von Nottbeck] olisi varmasti ollut innoissaan ratikkalinjojen laajenemisesta, Ruissalo arvelee.
Tehtaat osana Tampereen kehitystä
Von Nottbeckien alaisuudessa Finlaysonin tehdas työllisti monia, erityisesti naisia ja lapsia, ja Tampereen muuttovoima kasvoi. Työelämän lisäksi von Nottbeckien vaikutus näkyi myös kaupungin kulttuurikentällä.
Wilhelm von Nottbeck halusi järjestää “hyvää tekemistä” työväenluokalle. Finlaysonin tehdas järjesti esimerkiksi teatteritoimintaa ja perusti kirjaston tehtaan työläisille.
– Tehtaat ovat olleet tärkeä osa Tampereen teatteripääkaupunki-titteliä, Ruissalo kertoo.
Wilhelmin kuoltua myös tehtaan johtoasema muuttui. Patriarkaalinen tehdasjärjestelmä ei enää ollut 1900-luvun alussa nykypäivää, eikä Finlaysonillakaan ollut jatkossa vastaavaa isäntää.
Von Nottbeckin sukua kohtasivat myös useat ennenaikaiset kuolemat, ja hautakivien määrä kasvoi. Hautausmaalle on haudattu yhteensä kymmenen perheen jäsentä.
Itsenäisyyden kynnyksellä viimeisetkin Tampereen von Nottbeckit muuttivat ulkomaille. Aatelissuvun venäläis-saksalaiskytkökset eivät olleet suurinta huutoa tuon ajan Suomessa.
Suomesta Kanadaan
Viimeinen Lielahteen haudattu von Nottbeck, Andrée, saatetaan haudan lepoon ja kierros päättyy. Yleisöstä moni kiittelee. Paikallishistorialle on selvästi kysyntää.
Nykyään von Nottbeckeja ei enää ole. Suku menetti aatelisarvonsa, kun Heinz von Nottbeck meni uusiin naimisiin entisen avioliiton ollessa yhä voimassa.
Tänäkin päivänä esimerkiksi Kanadassa asuu Wilhelmin kaukaisia jälkipolvia. Heillä ei välttämättä ole perhehistoriaa kummempaa sidettä Tampereelle, mutta suvun merkityksen voi silti nähdä.
Tampere on täynnä von Nottbeckeihin liittyviä rakennuksia, ja Walter ja Andrée von Nottbeckin nimissä on jopa perustettu Itämeren biodiversiteettiä tutkiva säätiö.
On aika palata nykyaikaan. Hautausmaa sulkee jälleen porttinsa, ainakin talven ajaksi.
Myrsky lähestyy. Läheltä löytyy Lielahden kartano ja viehättävä kartanonpuisto. Ehkä siinä Wilhelmin maaseutuajatuksessa olikin jotain perää.
Emmi Honkaniemi, teksti
Elsa Paakkinen, kuvat
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand