Opiskelijoiden yksinäisyys on kasvava ongelma – “Etäopetus on yksinäisintä aikaa, mitä olen elämässäni kokenut” 


Koronavirusepidemia on lisännyt opiskelijoiden yksinäisyyttä. Etäopetus on vaikeuttanut muihin tutustumista ja moni opiskelija pelkää jäävänsä yksin koko opintojensa ajaksi. 


Korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyys on kasvanut huomattavasti koronavirusepidemian aikana, selviää Moreenimedian teettämästä kyselystä. Yli 70 prosenttia vastaajista kertoo, että he kokevat olevansa yksinäisempiä kuin aiemmin.  

Kyselyn vastaajat nimeävät etäopetuksen suurimmaksi tekijäksi yksinäisyydentunteen kasvamisessa. Kun lähiopetusta ei ole ollut, muihin opiskelijoihin tutustuminen on jäänyt oman aktiivisuuden varaan. Monet vastaajat kaipaavatkin arkipäiväisiä ja rentoja kohtaamisia kampuksella, jolloin tutustuminen tapahtuisi luonnollisesti. 

Nyyti ry:n Yhdessä yhteisöksi -hankkeen koordinaattori Annina Lindberg muistuttaa, ettei opiskelijoiden yksinäisyys ole uusi ilmiö. Pandemian aiheuttama poikkeustila on vain paisuttanut sen aivan uuteen mittakaavaan. Siksi Lindbergin mielestä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiselle tarvitaan entistä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia. 

Jetro Sutelalle pandemian pahin aika oli helpointa yksinäisyyden kannalta. Silloin hänelle ei tullut pelkoa siitä, että hän jäisi paitsi jostakin tapahtumasta.

Samaa mieltä on myös 35-vuotias sosionomian opiskelija Jetro Sukkela. Hän kertoo olleensa aina yksinäinen. Välillä Sukkelan yksinäisyydentunne on jopa helpottunut poikkeustilan aikana, kun kaikki muutkin ovat olleet eristyksissä. Silloin hän on voinut kokea, että muut jakavat hänen kokemuksensa yksinäisyydestä. 

Vaikka korkeakoulut tekivät hänen mielestään parhaansa pahimpaan pandemia-aikaan, Sukkela toivoo Lindbergin tavoin, että opiskelijoiden hyvinvointi otettaisiin paremmin huomioon. Hän toivoisi koulujen tarjoavan esimerkiksi paikkoja, jotka olisivat auki kellon ympäri ja joissa voisi opiskella ja kohdata muita ihmisiä matalalla kynnyksellä.

Jetro Sutelalle pandemian pahin aika oli helpointa yksinäisyyden kannalta. Silloin hänelle ei tullut pelkoa siitä, että hän jäisi paitsi jostakin tapahtumasta.

Jetro Sutelalle pandemian pahin aika oli helpointa yksinäisyyden kannalta. Silloin hänelle ei tullut pelkoa siitä, että hän jäisi paitsi jostakin tapahtumasta.

"Muutin uudelle paikkakunnalle ja aloitin opinnot pandemian keskellä. Sosiaalista piiriä ei ole päässyt syntymään, ja olen viettänyt viimeiset pari vuotta lähes täysin yksin."

"Olen joutunut aina miettimään, pystynkö hyväksyttämään itselleni ystävien näkemisen. Moraalinen pohdinta niin yksinkertaisesta asiasta on puuduttavaa."

"Opettajilta ei saa tarpeeksi tukea ja ymmärrystä. Tuntuu, että tehtävien kanssa jää välillä ihan oman onnensa nojaan."

Ystävyyssuhteiden muodostaminen on vaikeaa

Lindbergin mukaan ensisijaista on ymmärtää, miksi on tärkeää keskittyä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hänen mukaansa oppilaitoksissa ei voida palata takaisin normaaliin ilman, että huomioidaan, mitä kaikkea välissä on tapahtunut. 

Etenkin 2020 syksyllä opintonsa aloittaneet ovat tukalassa tilanteessa. Heistä moni pelkää jäävänsä yksin koko opintojensa ajaksi. 

Lindbergin mukaan tämä tuo esille jo ennen poikkeusaikaa valloillaan olleen ongelmakohdan. 

– Korkeakouluissa tuetaan hyvin ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja heidän tutustumista toisiinsa. Ensimmäisten kuukausien jälkeen ei kuitenkaan ole mitään systemaattista polkua, jonka kautta pääsisi tutustumaan uusiin ihmisiin, Lindberg kuvailee. 

"Tuttavien saaminen on ollut helppoa, mutta ystävyyssuhteiden luominen vaikeampaa."

"Aloitin opinnot uudella paikkakunnalla. Meillä oli niin paljon etäopetusta, etten koko vuoden aikana oppinut tuntemaan kuin kaksi luokkalaista nimeltä. Lopulta vaihdoin koulua, koska en uskonut tilanteen muuttuvan paremmaksi"

"Itkin monet päivät ahdistuneena, kun olin niin yksinäinen. Joskus meni päiviä tai jopa viikkoja, että näin toisia ihmisiä kasvotusten."

Lähiopetus on tärkeää saada takaisin 

Vaikka korona-aika on ottanut koville, asiat vaikuttavat hiljalleen kääntyvän parempaan päin. 55 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo, että heidän yksinäisyydenkokemuksensa ovat helpottaneet kuluneen syksyn aikana. Monet kertovat syyksi nimenomaan lähiopetuksen alkamisen. 

Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita. Korkeakouluilla ei ole yhteistä linjaa siitä, milloin etäopetuksesta luovutaan kokonaan. Niinpä tilanne on se, että osa opiskelijoista ei ole vieläkään päässyt lähiopetukseen ja toisilla lähes kaikki kurssit järjestetään kampuksella.  

Sukkela puolestaan näkee etäopetuksessa kaksi puolta. Se eristää opiskelijoita ja vähentää päivittäisiä ihmiskontakteja, mutta toisaalta hän ymmärtää, että opetuksen järjestäminen etänä on joillekin opettajille helpompaa. 

Lindberg yhtyy opiskelijoiden mielipiteeseen. Hänen mielestään korkeakoulut tarvitsisivat systemaattisemman linjan yhteisöllisen opiskelun edistämiseksi.  

– Lähiopetusta on toteutettava mahdollisimman paljon, jotta voidaan korjata sitä tuhoa, mitä poikkeusaikana on tapahtunut.


Näin kysely toteutettiin

Kysely toteutettiin nimettömänä verkkokyselynä 16.–23. marraskuuta 2021. Linkkiä jaettiin sosiaalisessa mediassa sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ainejärjestöjen sähköpostilistoilla. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä.

  • Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia oli 18–22-vuotiaita, 38 prosenttia 23–27-vuotiaita ja loput yli 28-vuotiaita.
  • 72 prosenttia vastasi, että heidän yksinäisyydenkokemuksensa ovat lisääntyneet koronavirusepidemian aikana.
  • 75 prosenttia kertoi ystävyyssuhteiden muodostamisen olevan hankalampaa kuin aiemmin.

Teksti ja kuvat Anni Ågren

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu