Tanssijat kokoontuvat näyttämösaliin lämmittelemään ennen esityksen kappaleiden läpimenoa. He venyttelevät ja kertaavat tanssiliikkeitä.  

Myös bändi on tullut paikalle ja soittaa muutaman kappaleen läpi. Tanssijat harjoittelevat biisien mukana. Heidän eleistään näkyy, kuinka koreografia on syvästi lihasmuistissa. Liike on vaivatonta ja sulavaa.  

Illuusiota ei voi luoda ilman kovaa harjoittelua. Aalto kertoo, että tanssijat ovat harjoitelleet 3–4 kertaa viikossa syyskuun alusta lähtien.  

Speksin eteen tehdään valtavan iso työ, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Osa tekijöistä on aloittanut speksin suunnittelun jo tammikuussa. Projektia pitää priorisoida esimerkiksi opiskeluiden ja ystävien näkemisen sijaan. 

– Haastavinta speksissä on se, että yrittää saada kaikki treenit, esitykset ja tehoviikonloput kalenteriin, ja lisätä vielä koulujutut ja muutkin asiat, Aalto tiivistää.  

Koska speksi vie tekijöiltään paljon aikaa, on projektista pyritty tekemään mahdollisimman mukava.

Inka Inovaara, yksi speksin neljästä tuottajasta, kertoo, että erityisesti esiintyvien osa-alueiden hakuja aikaistettiin edeltävän vuoden palautteen perusteella. Näin valmistelukaudella olisi hieman enemmän aikaa harjoitella esitystä. 

– Toivon, että muutos on luonut valmistelukaudesta stressittömämpää, Inovaara sanoo.  

Läpimeno alkaa. Vielä ei kannata antaa kaikkeaan, sillä energiaa pitää riittää varsinaiseen esitykseen.  

Joku unohtaa laulun sanat, bändin soitto ei kuulu kaiuttimista ja ensilumi sataa työväentalon ylle. Lumisade innoittaa bändin soittamaan joululauluja ja Aalto hyppii tasajalkaa lumisateen nähdessään.  

Työryhmästä näkee, että he ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä. Isoon ensemble-numeroon valmistautuessa yhden näyttelijän mikki ei toimi. Ongelmaa selvitellään ilman suurempaa paniikkia. Tunnelma on kireyden ja kiireen sijaan yllättävän rento.  

Juuri esiintyminen ja speksiyhteisö on saanut Aallon palaamaan speksin pariin aina uudelleen.  

– Speksistä on tullut pieni perhe, jonka kanssa ollaan tiiviisti tekemisissä. On inspiroivaa olla yhteisössä, jossa ihmiset osaavat niin paljon eri asioita ja tyhjästä luodaan kokonaisuus.  

Biisien läpimeno loppuu hieman myöhässä ja Aalto joutuu kiiruhtamaan maskeeraukseen.  

Energiajuoma kädessään Aalto näyttää puhelimestaan valtavan Excel-taulukon, johon näytöspäivä on aikataulutettu. Sen mukaan maskeeraus alkaa ajallaan.

Samalla muut tanssijat odottavat pääsyä maskin korjaukseen läpimenon jäljiltä. Tanssijoilla on päällään paksut hupparit, jotta lihakset pysyvät lämpiminä. 

Ihmisten määrä työväentalon takaosissa lisääntyy, kun yleisöä alkaa saapumaan esityspaikalle. Käytävässä on kuuma ja vaikeaa liikkua.  

– Nyt tulee se kiire. 

Aalto juoksee tanssijoiden pukuhuoneeseen etsimään esiintymisvaatteitaan. Maskeeraus venyi, ja vielä pitäisi laittaa valkoiset tekoripset silmiin ja lämmitellä.  

Vaatteet pitää myös asetella tarkasti esitystä varten, jotta ne löytyvät nopeissa vaihdoissa. Muut tanssijat auttavat Aaltoa vaatteiden järjestelyssä.  

Viereisessä huoneessa näyttelijät tekevät hengitysharjoituksia läähättämällä kuin koirat.  

Osaa yleisöstä odotetaan vielä, mutta tuottaja Roope Suojasen mukaan esitys on alkamassa ajallaan. 

Aalto ehtii saamaan kaiken valmiiksi ja hiukan lämmittelemään. Tanssijat kastavat pehmeät balettitossunsa lattialle tehtyyn vesilammikkoon.  

– Lavan lattia on liukas ja kosteilla balettitossuilla sitä pystyy estämään, Aalto selittää. 

Lavan takana oleva työryhmä kokoontuu rinkiin kuuntelemaan ohjaaja Jari Leppäsen tsemppipuheen. Kaikki ottavat toisiaan kädestä kiinni ja hihittävät, kunnes hihitys muuttuu todelliseksi nauruksi.  

Viimeisenä he laittavat kätensä ringin keskelle ja huutavat: ”Näääääspeksi!” 

Melkein vuoden työprosessi tiivistyy tähän hetkeen. Hiljaisuus lankeaa kulissien taakse ja on aika astua lavalle.