Nuori ammattikalastaja on kummajainen

Konsta Kankaalan mukaan ammattikalastus kannattaa, mutta alalle ei löydetä tarpeeksi tekijöitä.

Pakkasta on lähes kymmenen astetta ja lunta sataa. Hauholainen Konsta Kankaala, 26, suuntaa Kangasalan jäätyneelle Roine-järvelle. Kankaala on kalastanut polvenkorkuisesta lähtien, ja teki aikuisiällä itselleen harrastuksesta ammatin. Kankaala on tehnyt kalastusta työkseen nyt viisi vuotta. Aluksi ammatinvalintaa ihmeteltiin.

­– Ihmiset pitivät minua kummajaisena.

Kalastajan työ on fyysisesti hyvin kuluttavaa. Kylmässä työskenteleminen hyytää sormia, ja jatkuva nostelu kuormittaa selkää. Nuori mies arveleekin joutuvansa eläkkeelle jo 15 vuoden päästä. Kankaalan mielikuva ammattikalastajan työstä ei vastannut aivan totuutta. Hän kuvitteli työn olevan vapaata ja mukavaa.

– Onhan tämä siinä mielessä vapaata, että saan istua vaikka tunnin omassa pakettiautossa. Samalla tavalla minä olen talouden orja kuin kaikki muutkin. Luonto on tämän työn suola.

Ammattikalastajat eläköityvät viidentoista vuoden sisällä

Suomen ammattikalastajaliiton mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 250 päätoimista sisävesien ammattikalastajaa. Päätoimisella ammattikalastajalla tarkoitetaan yli 10 000 euroa vuodessa tienaavaa elinkeinon harjoittajaa. Pelkästään Pirkanmaalla päätoimisia kalastajia oli toissa vuonna kymmenkunta ja sivutoimisia vähän reilu 70.

– Kalavarat kasvavat koko ajan, mutta ammattikalastajien määrä vähenee vuosi vuodelta. Pelkään, että 10–15 vuoden päästä ala on kuollut, Kankaala sanoo.

Ammattikalastajien keski-ikä lähestyy 60 ikävuotta. Kankaala arvelee, ettei ala houkuttele nuoria, koska moni haluaa säännöllisen päivätyön. Helpompiakin ammatteja on tarjolla, eikä kova, luonnon armoilla oleva työ kiinnosta.

– Harva haluaa tapella pyydysten kanssa 25 asteen pakkasessa.

Työssä voi tulla myös ikäviä yllätyksiä. Vähän aikaa sitten Kankaalan moottorikelkka hajosi jäälle, mutta pyydykset on saatava ylös keinolla millä hyvänsä.

Tällä kertaa kulkupelinä on mönkijä.

Media on antanut negatiivisen kuvan ammattikalastuksesta

Kehitystoiminnan koordinaattori Essi Eräveden mukaan ammattiopisto Livian kalatalousalalla ammattikalastajaksi erikoistuu vuosittain 1–3 opiskelijaa. Ammattikalastajan suuntautumisvaihtoehtoa vetävämpiä ovat esimerkiksi kalastusmatkailu ja vesiviljely.

Erävesi sanoo, että uutisointi ammattikalastuksesta on ollut negatiivista. Ammattikalastajan on myös usein lähdettävä yrittäjän tielle, joten sekin voi joillekin olla kynnys lähteä alalle.

– Ottaisimme tänne opiskelijoita niin paljon kuin vain saisimme, Erävesi sanoo.

Konsta Kankaalan mielestä tulisi järjestää koulutusta, jossa pääsisi kisälliksi vanhemman kalastajan oppiin. Myös kalastuslupien saanti tulisi tehdä helpommaksi. Vesialueen omistajat eivät anna ammattikalastajille herkästi lupia.

– Minä sain vesialueiden omistajilta kalastuslupia melko helposti, koska olin nuori kaveri, joka vasta aloitteli alalla. Vanhempien pyytäjien on toisinaan vaikea saada lupa. Tähänkin yksi syy on varmaan vesiomistajien kateus siitä, että ammattikalastajat pyytävät heidän kalansa.

Nuori kalastaja toivoo, että kauppojen kalatiskiltä löytyy vielä parinkymmenen vuoden päästä kotimaista sisävesien kalaa.

Lähiruoka on arvostettua ja järvikala käy kaupaksi

Vaikka alan kehitys ei näytä valoisalta, Kankaala kertoo pärjäävänsä taloudellisesti hyvin. Hän on investoinut yritystoiminnan hankintoihin noin 50 000 euron edestä. Alanvaihto ei suuren investointisumman takia ole ensimmäisenä miehen mielessä. Eurot eivät ole menneet hukkaan, sillä järvikala on nykyään kuluttajien suosiossa.

Kankaala myy suurimman osan kaloista suoraan kauppoihin, koska se on kannattavinta. Näin hän saa yli puolet kalan hinnasta omaan taskuunsa, kun taas tukkuun myymällä pyytäjän osuus on vähemmän.

Kuha on Kankaalan mukaan merkittävin talvipyynnin kala. Hyvänä päivänä hän saa 50 kiloa kuhaa, ja kaikki pyydetty kala menee kaupaksi.

– Järvikalan hintakin on parantunut. Ihmiset arvostavat nykyään lähiruokaa, Kankaala sanoo.

Ammattikalastaja kohtaa usein ennakkoasenteita

Viisi vuotta sitten Kankaala ei olisi vielä uskonut, että särkikaloilla voi tienata. Näin on käynyt, sillä särjestä on tullut kuluttajien keskuudessa varsinainen kulinaristiherkku. Parin viikon päästä viritelläänkin pyydykset näille hopeakyljille.

– Särkikalojen pyytäminen on rehevöityneen vesistön hoitoa, joten teemme tärkeää työtä vesistöjen hyväksi.

Kankaala törmää aika ajoin puheisiin siitä, että ammattikalastajat pyytävät arvokalat vesistä. Hän on kokenut myös ilkivaltaa. Esimerkiksi rysiä on rikottu ajelemalla moottoriveneellä niiden päältä.

Kalastajan työpäivät ovat usein pitkiä, ja kestävät tyypillisesti 12 tuntia. Kellon viisari on pyörähtänyt jo iltapäivän puolelle, kun toimittaja rantautuu pois jäiltä.

Kalastaja itse sen sijaan päräyttää mönkijän uudelleen käyntiin ja lähtee kokemaan vielä loput verkot, joita on jäljellä kolmisenkymmentä. Kalastajan työpäivä jatkuu pitkälle iltaan asti.

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.