Mikä on sinun,

"Commonismi" haastaa perinteiset omistuksen käsitteet ja vastustaa hierarkkisia rakenteita. Ideologia on vähitellen muokannut arkeani ja arvojani sosiaalisessa piirissäni. Yhteisöllisyydestä on tullut yhä tärkeämpi arvo ihmisille, jotka kritisoivat individualismia ja kovia arvoja.

Osittain utopistisen yhteiskuntakäsityksen inspiroimana ystäväni ja minä päätimme jakaa asunnon. Jaamme tilan lisäksi esineet, joskus ruoatkin. Vaikka jakaminen on palkitsevaa ja vapaaehtoista, siihen tuntuu silti vaikuttavan omistaminen ja materian rahallinen arvo.

Kuvasarja kimppakämpästäni kysyy, mitä emme halua jakaa ja miksi?

Helmi: "En halua jakaa sukkiani. Sukat eivät ole rahallisesti arvokkaita, mutta niiden ostaminen on vaivalloista ja ärsyttävää. Olen tarkka siitä, millaisia sukkia haluan käyttää. Ne ovat henkilökohtaisia käyttötavaroita, joita tarvitsen usein. "

Saara: "Minua ärsyttää, jos kämppikset syövät kananmuniani. Olen tarkka niiden laatuluokituksesta, ja siksi ostan aina kalliimpia munia. Vaikka saisin tilalle uuden paketin, se tuskin olisi samalainen kuin haluamani. Minulle on vaikeaa jakaa arvokkaita esineitä - oli arvo sitten tunnearvoa tai rahaa."

Emma: "Halusin laittaa rahaa kalliimpaan paistinpannuun, ja siksi olen siitä hyvin tarkka. Pelkään, etteivät kämppikset osaa arvostaa kallista pannua, joten en tykkää jakaa sitä. Jos asuisin yksin, ja pannu menisi rikki, tietäisin voivani syyttää siitä vain itseäni. Kimppakämpässä tilanne on toinen."

Saara: "Olohuoneen esineet ovat enimmäkseen Emman ja Helmin. Välillä se mietyttää, ja huomaan pitäväni erityistä huolta muiden tavaroista."

Helmi: Ajattelen, että olohuoneen tavarat ovat yhteisiä. Sohva on minun ostamani, mutten koskaan ajattele sitä sen suuremmin. Myöskään televisioni yhteiskäyttö ei koskaan mietitytä minua - varmaan koska se ei kulu käytössä.

Emma: Ostin olohuoneeseen kalliita mattoja yhteisen hyvän takia. Jos panostaisin yhtä paljon paistinpannuun, en haluaisi jakaa sitä. On helpompi jakaa kallis esine, kun se ei ole käyttötavara.

Kuvasarja on tehty Tampereen yliopiston Visuaalisen journalismin ja visuaalisen tutkimuksen maisteriohjelman Henkilökuvan työpaja -kurssilla syksyllä 2024. Outi ja Juha Törmälän ohjaamassa lopputyössä kuvattiin muotokuvasarja ja pohdittiin henkilökuvan käytäntöjä. Kurssin vastuuopettajana toimi Elias Lahtinen.

Palaa Katseen etusivulle tästä