Matolta maailmaan

Elisa Kuuttila huomasi, että Helsingin joogatarjonta kasvoi, mutta tuntien hinnat nousivat. Hän päätti perustaa studion, jonne kaikki olisivat tervetulleita. Toimittaja Edith Kaura kävi kokeilemassa joogatuntia.

– Pukkarit ovat perällä, ja täällä on karkkia joka paikassa. Syö niin paljon kuin jaksat, Pranama-studion omistaja sekä joogatunnin ohjaaja Elisa Kuuttila sanoo.

Olemme Helsingin Kalliossa, Kolmannella linjalla. Joogastudiossa tuoksuu mausteiselta, kanelilta ja kardemummalta. Lasikulhoissa on värikkäitä papereihin päällystettyjä karkkeja.

– Kun päätin aikoinaan avata studion, tiesin, että siellä pitää aina olla karkkia kaikille saatavilla.

Lisäksi Kuuttila päätti, että jooga kuuluu kaikille. Hän oli huomannut, joogatuntien hinnat olivat alkaneet kallistua ympäri Helsinkiä, ja se rajasi monia ihmisiä pois joogaharrastuksesta.

– Studiomme toimii maksa mitä voit -periaatteella. Ajansaatossa on ollut esimerkiksi tilanteita, joissa joku on tuonut tunnin alussa pullan ja sanonut, ettei ole varaa maksaa enempää.

Sali on täynnä ihmisiä, jotka kantavat mukanaan erilaisia välineitä paikoilleen: on joogamattoja, tiiliskiven muotoisia blokki-apuvälineitä, pitkulaisia tyynyjä ja kasaan taitettavia tuoleja. Kun kaikki ovat hakeneet mitä tarvitsevat, ihmiset istuvat paikoilleen joogamatoille ja sali hiljenee.

Avaamme tuolit ja nousemme istumaan niiden reunalle. Alkava tunti on katonah-joogaa, jossa käytetään paljon apuvälineitä. Nojaamme taaksepäin, ristimme selkänojan takana kädet ja alamme tehdä pienen pientä heijausliikettä ristityillä käsillä. Tämä pieni liike, jota ohikulkija tuskin edes huomaisi, tuntuu sitäkin enemmän.

Jooga pitää sisällään erilaisia harjoituksia ja asentoja sekä meditaatiota. Joogatunnilla voidaan keskittyä esimerkiksi siihen, että linjaa kehoa pois virheasennoista ja purkaa lihasmuistia samalla, kun kehittää lihasmuistia uudelleen paremmaksi.

Pranaman joogatunteihin voi liittyä myös paljon teoriaa sekä kiinalaista lääketiedettä, jota hyödynnetään harjoituksissa, eli asanoissa. Tunnilla Elisa kertoo tarkasti, mitä mikäkin kehonosa tekee ja painottaa hengityksen tärkeyttä.

– Reagoimme kehollamme kaikkeen. Jos olet temperamenttinen ihminen, kehosi usein aktivoituu tunteen mukana herkästi. Toisaalta jos meillä on väsyneempi päivä, voivat kehon reaktiot ja vastaukset olla hitaampia. Voi tuntua, että kehoa joutuu kannattelemaan enemmän.

Elisa on ohjannut joogaa yhdeksän vuotta. Pranama-studion hän avasi Kolmannelle linjalle viisi vuotta sitten. Ennen koronaa Kuuttila reissaisi kerran tai kaksi kuussa esimerkiksi Portugalissa ja Mosambikissa pitämässä joogaretriittejä ja kouluttamassa muita uusia ohjaajia.

Otamme maton viereltä tennispallot. Niiden päälle asetetaan käsipaperi. Elisa ohjeistaa makuuasentoon ja näyttää esimerkkiä laittamalla tennispallon korvan ja leuansivun juureen. Avaamme purentalihaksia. Koko sali hengittää yhdessä ja taustalla soi vaimea meditaatiomusiikki.

Sukkamyttykin toimii kotijoogassa

Kuuttilan mukaan yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus on Pranamassa tärkeää. Hän kertoo tekevänsä paljon töitä sen eteen, että muistaa tunnilla kävijöiden nimet.

– Kun jooga on informatiivista, siitä voi tulla transformatiivista, eli silloin pienet jutut siirtyisivät matolta maailmaan, Elisa tiivistää ja nostaa kädet päänsä päälle.

–Moni asia tässä elämässä ajaa meitä erilleen, mutta jooga tuo ihmisiä yhteen.

Pandemian tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet myös joogatunteihin. Kuuttilan mukaan korona-aikaan joogaa on pidetty myös online-tunteina. Silloin apuvälineinä on käytetty kotoa löytyviä asioita. Jos ei ole tennispalloa, sen pystyy korvaamaan perunalla tai sukkamytyllä. Joogatyynyn korvaa sohvatyyny ja blokkina toimii kahvipaketti.

– Joogan ei tarvitse olla 90 minuuttia kalliissa joogavaatteissa, vaan riittä, että tekee yhden asanan esimerkiksi omassa olohuoneessa ja huomaa, että voi heti paljon paremmin.

Ihmiset haluavat silti tulla tunnille studioon, koska siellä voi helpommin irtaantua puhelimesta, perheestä ja muista ärsykkeistä.

Tunnin päätteeksi on loppurentoutus. Sali on hämärä, ja makaamme paikallaan hiljaa. Pääni alla on tiilen näköinen joogablokki. Kääntelen päätäni hitaasti puolelta toiselle ja tunnen, miten kallonpohjalihakset rentoutuvat. Muu keho tuntuu raskaalta ja täysin rentoutuneelta. Hengitämme sisään ja ulos. Katosta roikkuu pieni diskopallo, joka heijastaa salin jouluvalojen lämmintä kajastusta. Salin ulkopuolella odottava Kallio on säkkipimeä.

Teksti, Edith Kaura

Kuvat, Eeva Valtokari

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.