Marxin toinen tuleminen
Joka toinen tiistai joukko helsinkiläisiä kokoontuu lukemaan Marxin Pääomaa. Onko kyseessä tavallinen kirjapiiri vai kyteekö Kalliossa vallankumous?
Otto Laakso, teksti
Santtu Ulkuniemi, kuvat
Julkaistu 11.10.2026
On harmaa tiistai-iltapäivä Helsingin Kalliossa, ja yhteisötila Lymyn ovi on auki.
Tapaamisen ajankohdaksi on merkitty kello 17, mutta väkeä ilmestyy ripotellen sisään vielä hyvin sen jälkeenkin.
He ovat tulossa lukupiiriin, jossa luetaan Karl Marxin suurteosta Pääomaa.
Monille Marx-lukupiiri tuo mieleen 1970-luvun opiskelijaradikaalit, joista omistautuneimmat kävivät Moskovassa asti imemässä marxilaisia oppeja. Nyt Pääomaa poimitaan jälleen hyllyistä pois pölyttymästä.
Mutta mitä Marx näille 2020-luvun lukupiiriläisille merkitsee?
Koolle porukan ovat kutsuneet Katri Jurvakainen ja Juho Narsakka. He ovat järjestäneet Marx-lukupiiriä vuoden 2024 syksystä. Silloin kiinnostusta riitti vähän liikaakin: ensimmäisessä kokoontumisessa osallistujia oli lähemmäs puolensataa, ja Lymy natisi liitoksistaan.
Narsakka perusti lukupiirin, koska halusi itse lukea Pääoman. Hän kutsui toiseksi vetäjäksi Jurvakaisen, johon hän oli tutustunut toisessa lukupiirissä. Narsakka kertoo yhdessä lukemisen luovan “positiivista painetta”, ja samalla lukupiiri toimii Jurvakaisen mukaan “tärkeänä ajattelun yhteisönä”.
Nyt kaksi vuotta ja puolisentoista tuhatta sivua myöhemmin lukupiiri on edennyt Pääoman kolmanteen osaan, ja jäljellä on enää kaikista sitkeimmät. Kahdestatoista paikalle saapuvasta useimmat ovat olleet mukana alusta asti.
Miksi Marx kiinnostaa?
Antikapitalismi on nyt muodissa. Se ilmenee etenkin suurissa kaupungeissa nuorten aikuisten keskuudessa. Viime vuonna maailman finanssipääkaupungin New Yorkin pormestariksi valittiin sosialistiksi itseään kutsuva Zohran Mamdani. Syyskuussa Berliinin osavaltiovaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi sosialistinen Die Linke.
Nouseva kapitalismin vastaisuus näkyy myös kasvavassa vasemmistolaisessa alakulttuurissa, johon kuuluvat podcastit, striimaajat sekä suositut sosiaalisen median tilit.
Vaikka nykyvasemmisto hyödyntää uusinta teknologiaa, ideat ammennetaan usein vanhoista lähteistä, kuten Karl Marxilta.
Marxin Pääoma analysoi kapitalismin toimintaa. Sen se tekee tuskallisen yksityiskohtaisesti. Tämän viikon lukualue, kolmannen osan sivut 67-96, on täynnä matemaattisia kaavoja.
– Jos vaikutan turhautuneelta, se johtuu siitä, että en ymmärrä mitään, parkaisee yksi lukupiiriläisistä.
– Kaavojen lukemisesta ei ole mitään hyötyä, Narsakka lohduttaa.
“Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”
Näin kuuluu yksi Karl Marxin kuuluisimmista sitaateista. Pänttäävätkö lukupiiriläiset Marxia oman ymmärryksen lisäämiseksi vai onko tarkoitus muuttaa maailmaa?
Kysyn asiaa 22-vuotiaalta historian opiskelijalta, joka kertoo olevansa “kommunismiin kallellaan”. Hän hihkaisee heti: muuttaa maailmaa!
Auttaako Pääoman lukeminen tässä tavoitteessa?
Historian opiskelija hakee sanojaan.
– Ajoit kyllä nurkkaan tuolla kysymyksellä, hän naurahtaa.
Historian opiskelija arvelee, että suurin osa Pääomaa lukevista ei tavoittele vallankumousta. Elämme taantumuksellisia aikoja, hän toteaa.
Toinen haastateltava, 35-vuotias sekatyöläinen, nauttii lukupiirissä käydyistä yhteiskunnallista keskusteluista. Itse Marxin lukeminen ei ole mullistanut hänen ajatteluansa, eikä “välillä inspiroi yhtään”. Lukupiiri on hänelle tapa viettää aikaa jonkun muun kuin kaljan juonnin parissa.
– Vaikka kyllä tähän sitäkin kuuluu, hän lisää.
Jos Pääoman lukijoita on ennen epäilty vallankumouksellisuudesta, nykyään heitä voidaan syyttää jostain vielä pahemmasta: performatiivisuudesta.
Performatiivinen lukeminen on sitä, kun tiettyjä kirjoja näkyvästi lukemalla yritetään viestiä muille omaa erinomaisuutta. Sitä pidetään nolona, mutta samalla käsitteeseen on sisäänrakennettu ajatus siitä, että joidenkin kirjojen lukeminen voi tuoda statusta.
Saako Pääomaa lukemalla sosiaalista pääomaa? Historian opiskelijan mielestä kyllä, joissakin piireissä. Mutta tämä ei välttämättä ole hyvä asia.
– Marxista on tullut tietynlainen akateemisen tiedon osoittamisen väline. Marx on muuttunut vallankumouksellisesta sosiaaliseksi signaaliksi, historian opiskelija pohtii.
Mutta jotain lähes vallankumouksellista lienee siinä, että lähes kaikkia vaivaavien keskittymisvaikeuksien aikakautena sitoudutaan lukemaan yli 2000-sivuinen, paikoittain äärimmäisen kuiva kirjasarja, vaikka se veisikin vuosia.
Se jos jokin on kapinaa vallitsevia olosuhteita vastaan.
Kun viimeiset keskustelut on taputeltu, lukupiiri jalkautuu läheiseen pubiin jatkoille. Tuoppien äärellä ei suunnitella vallankumousta vaan lukupiirin pikkujouluja. Luvassa on ainakin Marx-muotilla leikattuja pipareita ja "Engels-enkeli". Alustavaa puhetta on myös tositapahtumien innoittamasta joulunäytelmästä, jossa mystisesti raskaaksi tulee Neitsyt Marian sijasta Marxin perheen palvelijatar.
Vaikuttaa siltä, että porvarit voivat nukkua vielä tämän yön rauhassa.
Otto Laakso, teksti
Santtu Ulkuniemi, kuvat ja ulkoasu
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand