Töistä voimaa elämään

Molemmat työt tuntuvat yhtä arvokkailta 

Paulaniemi kertoo valkoisen toimistopöydän ääressä saaneensa Nuutisaran toimintakeskuksen kautta palkkatöitä IT-palveluyritys Frendystä ja toimii siellä ikään kuin toimiston kodinhengettärenä. 

Paulaniemen tiistait ja torstait kuluvat rennosti toimiston asioita hoidellen, ja keskiviikkoisin ja perjantaisin työt kutsuvat toimintakeskuksen keittiölle työosuusrahalla. Maanantait ovat kotipäiviä.  

Työosuusraha on hyvinvointialueen maksama veroton avustus vammaispalvelun asiakkaille, jotka osallistuvat työtoimintaan tai avotyöhön. Sosiaalihuoltolaissa avustuksen enimmäissummaksi on asetettu 12 euroa päivässä, ja hyvinvointialue voi päättää tämän rajoissa työosuusrahan määrästä alueellaan. Enimmäissumma on asetettu siksi, että muuten rahaa verotettaisiin tulona, mikä ei ole tämän avustuksen tarkoitus.

Paulaniemi pohtii hetken ja ilmoittaa, että molemmat työpaikat tuntuvat yhtä tärkeiltä ja mieluisilta. Frendyssä paras asia on, että töitä saa tehdä omaan tahtiin ja Nuutisarassa se, että kaverit ovat siellä.  Palkkatöistä ja työtoiminnasta Paulaniemi tienaa yhteensä noin 500 euroa kuukaudessa. Töitä hän tekee 16 tuntia viikossa.  

Paulaniemi tienaa palkkatöistään enemmän, mutta hän ei arvota toista työpaikkaa toista tärkeämmäksi.  

Hän kokee työnteon merkitykselliseksi sen vuoksi, että se mahdollistaa erilaisiin paikkoihin pääsyn, tuo iloisen mielen, antaa sisältöä elämään ja rytmittää arkea. 

Työllistymisen tulevaisuus vaakalaudalla

Toimintakeskukset ovat paikkoja, joissa järjestetään kehitysvammaisille päivä- ja työtoimintaa. Nuutisaran toimintakeskuksessa työskentelevä Paulaniemen työvalmentaja Mika Jylhäkorpi ohjaa työssään työtoiminnan kautta työllistyneitä asiakkaitaan päivittäin ja näkee sen vaikutukset yksilöille lähietäisyydeltä. 

–  Monilla elämä on muuttunut ihan oikeasti. Esimerkiksi koulukiusaamisen jälkeen he huomaavat, että he pärjäävät töissä ja itsetunto nousee. Matkan varrella on tullut sellaisiakin asioita, että ihan silmäkulma on kostunut tällaisella vanhalla äijällä. 

Jylhäkorpi kertoo kädet puuskassa olevansa huolissaan kehitysvammaisten työllistymisen tulevaisuudesta. Vastuu työnteon rahoittamisesta on nyt siirtynyt valtiolta kunnille. Jatkossa riippuu kunnan päätöksesta, kuinka paljon työtoimintaa rahoitetaan – jos rahoitetaan.  

Tammikuusta 2025 työ- ja elinkeinopalveluiden uudistuksen myötä vastuu palkkatuista siis siirtyi valtiolta kunnille. 

Tämä voi aiheuttaa alueellisia eroja kehitysvammaisten työllistymisessä. On mahdollista, että joillakin alueilla kehitysvammaisen ei olisi enää esimerkiksi mahdollista saada palkkatukea, jos kunta ei rahoita toimintaa. Silloin työllistyminen työpaikoilla vaikeutuu. 

Palkkatuki on sosiaalietuus, jota myönnetään työttömälle työnhakijalle. Työvoimaviranomainen maksaa työnantajalle siitä, että alentuneesti työkykyinen palkataan heille töihin. Alentuneesti työkykyisen työntekijän palkkaamisesta työnantaja saa palkkatukea 70 prosentin verran palkan määrästä. Jylhäkorpi sanoo, että joillakin paikkakunnilla palkkatuen maksaminen on jo lopetettu. 

– Pikkupaikkakunnilla meidänkin porukkaamme on joutunut jäämään pois töistä siksi, että palkkatukea ei enää ole. 

Vapaus päättää rahoistaan 

Tampereella työtoimintaa kuitenkin edelleen järjestetään. Paulaniemen suurimmat tulot tulevat sosiaalietuuksista. Työtoiminnasta ja töistä saadut työosuusrahat ja palkat tuovat lisää käyttörahaa arkeen.  

Rahaa kuluu välttämättömiin menoihin kuten oman asunnon vuokrakuluihin ja ruoan hankintaan. Töiden ansiosta summa riittää myös muihin hankintoihin.  Paulaniemen eteisestä löytyy suuri kokoelma kenkiä ja tabletin sekä puhelimen hankintoihin on käytetty palkkarahoja. 

Kahvinkeitintä ladatessaan Paulaniemi kertoo lähestyvästä merkkipäivästään – hän täyttää ensi kuussa 40 vuotta, ja aikoo juhlistaa sitä erikseen sekä sukulaisten että kavereiden kanssa. Suunnitelmissa on viedä ystävät syömään ravintolaan.

Työntekoa voi räätälöidä 

Työ molemmissa työpaikoissa on suunniteltu Paulaniemelle sopivaksi. Frendyssä Paulaniemellä on oma työpaikkaohjaajansa, jonka nimi nousee esiin usein hänen puheissaan. Kun ohjaaja on töissä, häneltä voi kysyä neuvoa ja hänen kyydissään pääsee työkavereiden kanssa lounaalle. 

Työvalmentaja Jylhäkorpi toivoo, että tehtävät suunniteltaisiin työntekijän voimavarojen ja kykyjen mukaan. Siksi hän kokee, että monenlaisella työtoiminnalla on oma paikkansa.  

Riippuen työntekijän työkyvystä, palkkatyö voi olla parempi vaihtoehto yksilölle kuin työtoiminta, ja päinvastoin. 

Nuutisarassa Paulaniemellä on työtoimintapaikka keittiön puolella. Frendyssä työsopimuksen jatkoa mietitään uudestaan joulukuussa. Paulaniemi itse toivoo, että saisi jatkaa molemmissa - hänelle tämä yhdistelmä toimii.