Luonto
jälleen
lähellä
Tietoisuus ympäristöstä saa aikaan uudenlaisia valintoja. Ympäristötieteilijän mukaan median tuottamassa luontopuheessa korostetaan usein ihmisen ja luonnon erillisyyttä, vaikka yhä useampi kyseenalaistaa sen käytännössä.
Lisääntynyt uutisointi ilmastonmuutoksesta vaikuttaa muun muassa kokemuksiin omasta luontosuhteesta.
Kiia Sainiolalle henkilökohtainen luontosuhde konkretisoituu erityisesti kasvimaan hoitamisessa. Sainiola viettää suurimman osan ajastaan Tesomalla kumppaninsa omakotitalossa, jonka pihalla hänellä on oma kasvimaa. 23-vuotias kirjallisuustieteen ja kulttuurintuotannon opiskelija aloitti viljelemisen viime keväänä tomaatinsiemenistä.
- Kasvimaan kautta olen taas ehkä syvemmin tullut ajatelleeksi suhdettani luontoon. Siinä on niin konkreettisesti kiinni maassa, Sainiola kuvailee.
Pakkasen puraisu ei ole vielä nujertanut Kiia Sainiolan auringonkukkia.
Pakkasen puraisu ei ole vielä nujertanut Kiia Sainiolan auringonkukkia.
Kerrostaloissa koko elämänsä asuneelle Sainiolalle kumppanin omakotitalo ja sen piha ovat olleet mieluisia.
- Olen aina ollut aika luonnonläheinen tyyppi. Puutarhanhoidon lisäksi se näkyy esimerkiksi jokapäiväisissä kulutusvalinnoissani.
Sainiola kokee ilmastouutisoinnin vaikuttaneen hänen luontosuhteeseensa.
- Arvostus juuri kasvimaan kaltaisia asioita kohtaan on noussut, ja tuntuu mukavalta, että edes pienen osan ruuasta voi kasvattaa itse.
"Toivon niin, että yhä useampi on alkanut ymmärtää sen ajattelutavan järjettömyyden, että olisimme jotenkin erillämme luonnosta."
Risto Willamo
Ihminen ja luonto vai ihminen ja
muu luonto?
Helsingin yliopiston ympäristötieteiden yliopistonlehtori Risto Willamon mielestä mediassa edelleen vallalla oleva ”ihminen ja luonto” -puhetapa on absurdi.
- Meille opetetaan peruskoulun ensimmäisellä luokalla, että ihminen on eläin ja näin ollen osa luontoa. Silti mediasta välittyy esimerkiksi sanavalintojen kautta voimakkaasti kuva, että ihminen on erillinen luonnosta, Willamo avaa.
Willamo on kuitenkin näkevinään merkkejä jonkinlaisesta muutoksesta.
- Olen aistivinani ja ainakin toivon niin, että yhä useampi on alkanut ymmärtää sen ajattelutavan järjettömyyden, että olisimme jotenkin erillämme luonnosta.
Kumppanin puutarha sytytti Kiia Sainiolassa innostuksen kasvimaan hoitamiseen.
Kumppanin puutarha sytytti Kiia Sainiolassa innostuksen kasvimaan hoitamiseen.
Risto Willamo kuitenkin korostaa, että hänen havaintonsa luontosuhteen muutoksesta perustuvat lähinnä ympäristötieteiden opiskelijoissa havaittuun muutokseen. Nuorten keskuudessa huoli ilmastosta on valtava ja kriittisyys ihmisen ja luonnon erottavaa ajattelutapaa kohtaan yhä voimakkaampaa.
Willamo vaikuttui Ylen lajikatoa käsittelevästä jutusta, jossa käytetään ”ihminen ja luonto”-sanaparin sijaan ilmaisua ”ihminen ja muu luonto”. Willamon mukaan ero on merkittävä.
Mahdollisen murroksen taustalla hän näkee kaksi pääsyytä: toisaalta ekologiset ongelmat ovat vakavampia kuin koskaan ja toisaalta niitä ymmärretään nyt paremmin kuin koskaan.
- Aletaan ymmärtää, että koko maailmankuvamme on muututtava, Willamo toteaa.
Aino Mustonen, teksti
Vilhelmiina Penttilä, kuvat ja taitto
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand