Liikkeessä – myös opiskeluarjen keskellä

Monien korkeakoululaisten elämä on aktiivista. Tapahtumia on paljon, ja opiskelut vievät suuren osan päivien tunneista.

Usein tärkeässä osassa on myös liikunta. Se luo vastapainoa hektiselle arjelle ja sen äärellä nähdään ystäviä. Urheilun parissa myös palaudutaan arjesta ja kehitetään omaa tekemistä niin fyysisellä kuin henkiselläkin puolella.

Viimevuosien aikana arjen rutiinit ja tottumukset menivät suurimmalta osalta ihmisistä täysin uusiksi. Näin tapahtui myös korkeakouluissa. Poikkeusaika näkyy elämän kaikilla osa-alueilla, niin mielenterveyden kuin myös liikunnan parissa.

Poikkeusaika jakoi ihmiset kahtia

Koronapandemian aikana liikuntatottumukset muuttuivat, sillä opiskelu ja työt hoidettiin kotoa käsin. Enää ei kävelty koululle tai työpaikalle, eikä ulos lähteminenkään ollut välttämätöntä. Toisaalta siirtymisiin ei kulunut aikaa, joten sitä saattoi jäädä muullekin, kuten liikkumiselle.

Valtion liikuntaneuvoston tuoreen tutkimuksen mukaan poikkeusaikana yli kolmasosa 16–17-vuotiaista nuorista lisäsi liikkumista. Toisaalta reilu kolmasosa heistä myös vähensi liikuntaa arjessaan.

Liikkujat jakautuivat kahteen selkeään ryhmään. Valmiiksi aktiivisten liikuntamäärä nousi suurimmassa osaa ikäryhmiä, ja valmiiksi vähäaktiivisten liikuntamäärät laskivat roimasti. Samaa kaavaa oli havaittavissa myös nuorilla aikuisilla.

Ryhmässä liikkuminen on opiskelijoille yksin tekemistä tärkeämpää

Miten koronan jälkeinen aika liikuntatottumuksissa näkyy korkeakouluopiskelijoiden arjessa?

Kysyimme Tampereen yliopistolla vastaan tulleilta luokanopettajaopiskelijoilta gallupin muodossa, montako kertaa he liikkuvat viikossa ja miksi he ylipäätään liikkuvat.

– Liikunnasta tulee hyvä olo niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja saa purettua stressiä ja paineita, luokanopettajaopiskelija Elina Viiki sanoo.

Otannan perusteella opiskelut ovat hieman rajoittaneet korkeakoululaisten liikkumisen määrää, ja ryhmäliikunta koetaan yksilöliikuntaa mielekkäämmäksi.

Viiki kertoo harrastavansa enimmäkseen kuntosalilla käymistä. Lisäksi hän käy juoksulenkeillä sekä ryhmäliikuntatunneilla.

– Liikunnasta tulee hyvä olo niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja saa purettua stressiä ja paineita.

Liikunta vähentää mielenterveyden ongelmia

Liikunnan vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin on tutkittu myös tieteellisin menetelmin. Muun muassa Juho Kytömäen Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä sekä Kiinassa vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että liikunta tukee nuorten mielenterveyttä. Liikuntaa säännöllisesti harrastavilla todettiin huomattavasti vähemmän mielenterveyden ongelmia kuin vähän liikkuvilla.

Palautuminen poikkeusajasta voi viedä aikaa ja jäljet etäajasta voivat olla kauaskantoisia.

Vuonna 2021 Ohjauksella hyvinvointia -hankkeessa toteutettiin laaja kysely opiskelijoiden hyvinvoinnin kokemuksesta, etäopiskelusta sekä ohjauksen ja tuen tarpeesta. Vain puolet vastaajista koki hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Jos liikunnalla voidaan parantaa opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia, kannattaisi koululaitoksissa tarjota muun aktiivisen elämän tueksi vaihtoehtoja myös liikunnan parissa.