Kauneuden
ammattilaiset
Parturi-kampaaja, kynsiteknikko ja kosmetologi saavat asiakkaansa loistamaan usein kuin huomaamatta. Miten kauneusalan ammattilaiset pitävät huolta omasta hyvinvoinnistaan?
Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Salon Camun tiloista kantautuu puheensorinaa. Kampaamon arki näyttää ulospäin keveältä. Ennen kuin asiakas saapuu paikalle, on kuitenkin tapahtunut paljon. Aikatauluja on soviteltu, materiaaleja valittu ja edellisen asiakkaan jäljet siivottu. Työpäivän jälkeen etsitään hiljaisuutta kotona. Kolme kauneusalan ammattilaista kertoo, mitä työ heiltä vaatii ja miten he palautuvat.
Puhelu äidille
Ville Koskelo teki muutama vuosi sitten ratkaisun, joka muutti kaiken. Hän päätti jättää myymäläpäällikön työnsä ja ryhtyi opiskelemaan parturi-kampaajaksi. ”Tuli jonkinlainen kriisi. Halusin tehdä jotakin merkityksellisempää työtä. Sellaista mikä kiinnostaa pidemmällä aikavälillä”, Koskelo kertoo.
Edellinen ammatti opetti paljon asiakaspalvelusta ja talousasioista. Samoja taitoja yrittäjä tarvitsee päivittäin.
Nyt Koskelo toimii yrittäjänä Salon Camussa. Hän saa toteuttaa luovuuttaan. Jokainen asiakas on erilainen, ja oman kädenjälki näkyy työssä heti. ”On kiinnostavaa nähdä, miten asiakkaan tyyli muuttuu tai kirkastuu.”
Yleensä Koskelon työpäivä kestää kahdeksan tuntia. Juhlasesonkeina päivät voivat venyä kaksitoistatuntisiksi.
Asiakassuhteita Koskelo vaalii kuuntelemalla ja keskustelemalla. ”Kun tulee hyvin juttuun, ollaan vähän kuin kavereita. Silloin asiakaspalvelu sujuu ja on mutkatonta.”
Sosiaalinen työ vaatii vastapainoa.
Vapaa-ajalla Ville Koskelo viettää aikaa ystävien kanssa,
mutta nauttii myös yksinolosta.
Läheiset ovat tärkeitä. ”Äidille soitan joka päivä”, hän kertoo. Pitkän työrupeaman jälkeen Koskelo varaa tarpeeksi aikaa palautumiselle ja nukkuu paljon. Yrittäjänä hänellä on siihen vapaus.
Sarjalla aivot narikkaan
Katriin Kiviselg pitää työpäivänsä ajan asiakkaita kädestä kiinni. Hanskojen läpi. Ne suojaavat allergisoivilta aineilta, sillä materiaalit eivät saa koskettaa ihoa. ”Hanskat antavat myös tarvittavaa yksityisyyttä ja ammattimaista etäisyyttä”, hän kertoo.
Kiviselg työskenteli viitisen vuotta parturina Oulussa ennen kuin siirtyi kynsiteknikoksi Helsinkiin. Asiakkaat käyvät yleensä kolmen-neljän viikon välein. Kynsihoito on monelle hetki rauhoittua. Kiviselg varmistaa jokaisen kohtaamisen alussa, haluaako asiakas jutella vai olla hiljaa.
”Aloitan usein parilla helpolla kysymyksellä, vaikkapa kelistä. Jos asiakas vastaa lyhyesti, huomaan ettei hän ole juttutuulella”, Kiviselg kertoo. Taito lukea ihmisiä on kehittynyt vuosien varrella omien kokemusten kautta.
”Vaikka olin lapsena todella ujo, heitin itseni tilanteisiin, joissa oli vain pakko selvitä.”
Toisaalta työ myös kannattelee.
”Kun on huono päivä, ei voi vain murjottaa.
Asiakkaat ja työkaverit piristävät”,
Katriin Kiviselg kertoo.
Myös Kiviselg tunnistaa työnsä kuormittavuuden. ”Saan paljon energiaa, kun juttelen asiakkaiden kanssa. Välillä se on kuitenkin rankkaa. Pitkän työpäivän jälkeen en välttämättä pysty näkemään kavereita.”
Vapaa-ajalla Kiviselg kuuntelee äänikirjoja ja katsoo kevyitä tv-sarjoja. Tällä hetkellä menossa on Shameless. ”Sillä saa aivot helposti narikkaan.”
Kädet saveen
Aino Tapio on koulutukseltaan sekä parturi-kampaaja että kosmetologi. Kampaamossa hän muotoilee hiuksia muiden työntekijöiden ja asiakkaiden keskellä. Kosmetologina hän on asiakkaan kanssa hoitohuoneessa kahdestaan.
Tapio aistii herkästi asiakkaan tunteet ja tilan tarpeen.
”Kosmetologin työ on vielä henkilökohtaisempaa ja intensiivisempää lähellä olemista”, hän kertoo. Intiimi tila korostaa kohtaamista entisestään. Tällä hetkellä Tapio keskittyy parturi-kampaajan työhön. Tulevaisuudessa kosmetologin työt kuitenkin lisääntyvät, kun kampaamon alakertaan remontoidaan uudet tilat.
Tapio on työskennellyt kauneudenhoitoalalla nyt viitisen vuotta. Hän arvostaa työsuhteen tuomaa turvaa. ”Minulle on tärkeää säännölliset tulot”, hän kertoo. Myös kollegat ovat iso osa arkea. Kun työssä tulee vastaan haasteita, ne puretaan yhdessä. ”Jakaminen helpottaa omaa oloa. Saan apua ja tukea”.
Tapio piti vastikään välivuoden. Hän opiskeli kansanopistossa laulamista ja pääsi tekemään keikkoja.
Välivuosivuosi kansanopistossa
opetti Aino Tapiolle jotakin olennaista.
”Vaikka työ on iso osa identiteettiäni,
se on kuitenkin vain työtä.”
Vapaa-ajalla Tapio myös piirtää, tekee keramiikkaa ja muita käsitöitä. Harrastukset auttavat palautumaan.
Vuosien kokemus on tuonut mukanaan myös armollisuutta. Tapio korostaa, että virheet kuuluvat työhön. Niitä tulee väistämättä, kun ollaan tekemisissä erilaisten kemikaalien ja tekniikoiden kanssa. ”Kun virhe korjataan ja käsitellään, sekä asiakas, että ammattilainen saavat mielenrauhan.”
Kuvasarja on tehty Tampereen yliopiston Visuaalisen journalismin ja visuaalisen tutkimuksen maisteriohjelman Henkilökuvan työpaja -kurssilla syksyllä 2025. Outi ja Juha Törmälän ohjaamassa lopputyössä kuvattiin muotokuvasarja ja pohdittiin henkilökuvan käytäntöjä. Kurssin vastuuopettajana toimi Elias Lahtinen.
Built with Shorthand