Karheat köydet

Riku ja Sonja ovat polvillaan keskellä tyhjää huonetta. Heidän ympärillään lepää viisi juuttiköyttä odottaen tehtäväänsä. Riku ottaa ensimmäisen köyden, joka kiertyy kuin itsestään Sonjan ranteeseen.

Köydet ovat kiehtoneet Riku Särkkää jo nuoresta saakka. Mielikuvat sidonnan teknisestä haastavuudesta ja solmujen osaamisesta pidättelivät häntä ensin ryhtymästä toimeen. Nyt Särkkä on sitonut ihmisiä lähes neljä vuotta.

– Löysin sidonnan sattumalta tantran kautta, hän kertoo.

Särkkä avasi hiljattain sidontastudion Tampereen Hallituskadulle. Toimittaja ja kuvaaja pääsivät paikalle studio Rihmokseen seuraamaan tantrista sidontaa. Jutussa sidottava Sonja ei esiinny omalla nimellään.

Rihmoksessa järjestetään sidontailtoja, joihin uudet harrastajat ja vakioasiakkaat ovat tervetulleita. Tapahtumissa voi kokeilla köysiä uuden ihmisen, oman kumppanin tai ystävän kanssa.

Tampereen sidontaharrastajien Facebook-ryhmässä on lähes kaksi sataa jäsentä. Särkän mukaan heitä yhdistää kiinnostus tutkimiseen ja halu kokeilla jotain erilaista.

Tyypillisesti sidonnalla tarkoitetaan japanilaistyylistä kinbakua tai shibaria, jotka yhdistetään usein BDSM-seksiin. Särkän harjoittama tantrinen sidonta pohjautuu turvallisuudelle ja vuorovaikutukselle. Hän tuo tarkoituksella esiin sidonnan pehmeämpää puolta.

– Jos on kuullut sidonnasta, saattaa olla mielikuva synkästä kellarista, missä nahka rutisee ja piiska soi. Haluan väistää sellaisia käsityksiä, Särkkä kertoo.

Sidottava huolenpidon keskipisteenä

Köysi kiertää Sonjan kehoa rintakehän ja ylävatsan kohdalta. Vasen käsi on sidottuna selän taakse. Riku kuljettaa köyttä pitkin Sonjan leukalinjaa.

Sidonta edellyttää osapuolten välistä luottamusta. Särkkä ja Sonja tuntevat toisensa entuudestaan, joten heidän on helppo heittäytyä tilanteeseen. Luottamuksen voi saavuttaa myös uuden ihmisen kanssa, kunhan molemmat ovat avoimia toisilleen.

Sonjan mukaan sidonta tuntuu turvalliselta, kun sidottava antaa vapaat kädet sitojalleen ja luottaa, ettei tämä käytä asemaansa väärin. Tällöin sidottava on sitojan päätöksenteon kohteena ja huolenpidon keskipisteenä. Tilanne etenee sen mukaan, että sidottavalla on hyvä olla.

Parhaimmillaan sidonnan kokemus on hoivallinen ja kannatteleva. Se edellyttää osapuolten läsnäoloa ja vuorovaikutusta.

– Köydet ja tekniikat ovat yhdessäolon apuvälineitä, Sonja selittää.

Köysi kiertää Sonjan kehoa kolmesta kohdasta. Riku nostaa Sonjan käden tämän solisluulle ja sitoo sen paikalleen.
– Onko tämä ok? Riku kysyy.
Sonja nyökkää.
– Tämän voit jättää vähän löysemmälle, Sonja liikuttelee oikeaa kättään.

Turvallisuus on sidonnan tärkein lähtökohta. Köydet voivat hetkellisesti rajoittaa keuhkojen laajenemista tai aiheuttaa raajojen puutumista. Äkillisen vaaratilanteen tai paniikin vuoksi turvasakset on pidettävä käden ulottuvilla.

Harvemmin saksille kuitenkaan on tarvetta. Jos tahti on liian hektinen, köysiä voi löyhentää kesken session. Särkkä kuvailee sidontatyyliään spontaaniksi ja kuulostelevaksi. Köysien solmimisessa ei ole ennalta sovittua tarinaa.

– Se on dynaamista kieriskelyä, Särkkä kuvailee.

Sidonnan dynamiikka on samanlainen kuin paritanssissa. Se on molempien tanssia, mutta osapuolten roolit ovat erilaiset: toinen alistuu ja toinen ottaa ohjat käsiinsä. Sitojan on ohjattava tilannetta tavalla, jota sidottava voi seurata.

Köydet pysäyttävät hetkeen

Köysien kiristyessä Sonja palaa ajatuksissaan lapsuuden metsään, jossa hän kuvittelee kiipeävänsä puuhun. Juuttiköyden karheus herättää muistoja kaarnan tunnusta ja pihkan tuoksusta. Kameran räpsähdykset muuttuvat hänen mielessään katkeaviksi oksiksi metsäpolulla.

Hän tuntee olevansa Ronja ryövärintytär.

Sidonnalla on meditatiivisia ulottuvuuksia. Kun köydet kiristävät kehon ympärillä, on pysähdyttävä hetkeen. Sitä, millaisia tunteita sessio herättää, ei voi tietää etukäteen. Reaktio on kiinni sidottavan mielentilasta.

– Tämä ei ole mikään taikatemppu. Kuten meditaatiossa, istut siihen jakkaralle ja odotat, mitä tulee, Sonja selittää.

Sonja vertaa sidonnan fyysistä kokemusta avantouintiin, jossa kehoa ympäröi kokonaisvaltainen paineen tunne. Kun köydet aukeavat, se on kuin nousisi kylmästä vedestä pois. Kehon valtaa kihelmöivä ja vapautunut tunne.

Sidonnan kehollisuus on Sonjalle tärkeää. Viehätys liittyy siihen, kuinka ihmisen keho, mieli ja aistit toimivat yhteen. Sidonnan herättämä kokemus on vaistonvarainen.

Köysien rutistus houkuttelee turvallisuuden tunnetta samalla tavalla kuin ystävän halaus hädän hetkellä.

– Siinä on kaksi ihmistä, turvallisuus ja köysi, Sonja tiivistää.

Köysi kahisee vasten Sonjan olkapäätä, kun Riku avaa tekemiään solmuja. Hän jatkaa rauhallisin ottein ja kiertää viimeisenkin köyden Sonjan ympäriltä. He sulkevat toisensa pitkään halaukseen.

Lasse Pyhtilä, teksti
Sini Lukka, kuvat

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.