Kaikki eivät etsi ystäviä korkeakoulussa

Riku Väisänen ja Lotta Kurunmäki opiskelevat monitoimitilassa, jossa toiset opiskelijat heittelevät palloa.

Koronan aikainen etäopetus eristi ihmisiä kaksi vuotta. Nyt verkostoitumisen tärkeys korostuu, kun siihen on jälleen mahdollisuus. Tarvitsevatko kaikki kuitenkaan sosiaalisia suhteita korkeakoulussa?

Opintojen aloittaminen korkeakoulussa tarkoittaa monelle uusien ystävyyssuhteiden solmimista. 

Viidennen vuoden yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat Lotta Kurunmäki ja Riku Väisänen pitävät ystävyyssuhteiden luomista tärkeänä ja luonnollisena osana korkeakoulua. He pitävät sitä tärkeänä erityisesti ensimmäisenä opiskeluvuotena.

– Minulla oli jo ennen opintoja käsitys yliopistosta hyvin sosiaalisena maailmana, joka pitikin sitten hyvin paikkaansa, kertoo Väisänen. 

Korkeakouluopintoja aloittaa kuitenkin ihmisiä monista eri elämäntilanteista, eivätkä uudet ystävyydet ole kaikille välttämätön osa korkeakoulua.  

Moreenimedian kyselystä kävi ilmi, että vain noin kolmasosalle vastaajista uusien ystävien hankkiminen on hyvin tärkeää tai jokseenkin tärkeää. Samalla puolet vastaajista on kokenut ulkopuolisuutta korkeakoulussa. Yliopistonlehtori Marko Salonen peilaa ulkopuolisuuden tunnetta koronavuosiin. 

– Etäopiskelu ei luo kuuluvuuden tunnetta oikeastaan mihinkään, ei opiskelijoihin eikä opettajiin. Tämä voisi selittää korostunutta ulkopuolisuuden tunnetta. 

Kurunmäki tunsi koronavuosien aikana jonkinlaista irrallisuutta korkeakoulun ihmissuhteista, mutta koki kuitenkin helpotusta siitä, että muutkin olivat samassa tilanteessa. 

Opiskelemaan tullaan erilaisista lähtökohdista

Opintojen alkaessa yleisin lähtökohta opiskelijalla on se, että edessä on ensimmäinen muutto pois kotoa. Tällöin kaikki elämässä on uutta. 

Vaikka tämä on kenties yleisin tapa, Salosen mukaan opiskelemaan tullaan hyvin erilaisista lähtökohdista. Osalla on toinen tutkinto alla, osa on ollut jo vuosia työelämässä ja on kenties perheellinen.  

– Opiskeluiden alkaessa lähdetään sosiaalistumaan uuteen kulttuuriin ja tutustutaan uusiin sosiaalisiin sääntöihin uusien ihmisten kanssa. Silloin opiskelija myös miettii, tarvitseeko uutta sosiaalista maailmaa rakentaa, vai onko olemassa oleva jo riittävä, Salonen sanoo. 

Salonen kertoo, että osa lähtee rakentamaan ystävyyssuhteita, jotka kantavat seuraavat 50 vuotta, ja toisille koulututut ovat verrattavissa työkavereihin. Silloin sosiaalisen maailman laajentamiselle ei välttämättä ole samanlaista tarvetta. 

– Yliopistossa on ollut melko helppoa saada kavereita, mutta en ole itse löytänyt vielä varsinaisia ystäviä, joiden kanssa suhde olisi syventynyt, kertoo eräs kyselyyn vastanneista. 

Riku Väisänen ja Lotta Kurunmäki istuvat vierekkäin.

Riku Väisänen ja Lotta Kurunmäki opiskelevat viidettä vuottaan Tampereen yliopistossa.

Riku Väisänen ja Lotta Kurunmäki opiskelevat viidettä vuottaan Tampereen yliopistossa.

Riku Väisänen katsoo vierestä, kun Lotta Kurunmäki näyttää jotain tietokoneeltaan.

Korkeakoulussa ei ole mahdollista olla kaikkien kaveri 

Salosen mukaan kaikkien kaveri ei korkeakoulussa tarvitse olla, eikä hän ajattele sen olevan suurissa tutkinto-ohjelmissa edes mahdollista. Verkkokyselyssä vastaajat olivat lähes yksimielisesti samaa mieltä Salosen kanssa. 

– Pieni ja tiivis ainejärjestö on hyvä ystävyyssuhteiden solmimisessa, eräs verkkokyselyyn vastannut kertoo. 

Hän lisää, että kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta kaikkien kanssa pitää tulla ainakin toimeen. 

Verkostoituminen markkinoistaa ystävyyssuhteet

Salosen mukaan sosiaalisia kontakteja pidetään nyt erityisen tärkeinä, kun niiden solmiminen on taas mahdollista. 

Kurunmäki on onnellinen siitä, että hän oli aloittanut opinnot jo ennen koronaa, ja oli ehtinyt luomaan ystävyyssuhteita ennen etäopiskelujaksoa, eikä ole siksi kokenut suuremmin paineita koronan jälkeen sosiaalisten suhteiden solmimiseen. 

Kurunmäki toteaa, että verkostoituminen kuuluu hänen alalleen, mutta se tapahtuu puolivahingossa samalla kun uusia ystävyyksiä rakennetaan. 

Väisänen vieroksuu verkostoutumisen käsitettä. Hänen mielestään se markkinoistaa ystävyys- ja ihmissuhteet.  

Salosen mielestä on ikävää, jos korkeakoulujen verkostoitumiskulttuuri ohjaa ystävyyksiä rakentumaan pelkästään välineellisesti. 

– Totta kai yliopisto-opintojen ja erilaisten järjestöhommien yhteydessä tutustuu valtavaan määrään ihmisiä, jotka tulevaisuudessa saattavat tulla vastaan työelämässä. Mutta jos joku tulee yliopistolla tai opiskelijatapahtumissa LinkedIn edellä tekemään tuttavuutta, on ymmärtänyt kaverisuhteista jotakin perustavanlaatuisesti väärin, Väisänen tiivistää. 

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.