Käsitöitä ja turvapaikkatoiveita

Pari Nazari on saanut käsityökerhosta ystäviä. Hän on harrastanut kotimaassaan muun muassa maalausten tekoa ja ruoanlaittoa.

Pari Nazari on saanut käsityökerhosta ystäviä. Hän on harrastanut kotimaassaan muun muassa maalausten tekoa ja ruoanlaittoa.

Turvapaikanhakijoille suunnatussa SPR:n käsityökerhossa puhutaan mitä tahansa kieltä ja toivotaan, että osallistujat saisivat jäädä Suomeen turvaan. 

Vastaanottokeskuksen käytävät ovat entisiä sairaalakäytäviä. Tila, jossa käsityökerho järjestetään, on ennen ollut sairaalan kanslia.

Vastaanottokeskuksen käytävät ovat entisiä sairaalakäytäviä. Tila, jossa käsityökerho järjestetään, on ennen ollut sairaalan kanslia.

– Vielä liian löysät, sanoo afganistanilainen Pari Nazari ja näyttää kädellään mustien kiiltäväpintaisten housujen lahkeita. Hän on saanut oleskeluluvan ja pääsee pian muuttamaan pois vastaanottokeskuksesta. Housut ovat kuitenkin vielä kesken. 

Keskustelu farsinkielisen Nazarin kanssa sujuu Google Kääntäjän avulla. Muuta yhteistä kieltä ei vielä ole. Yhteys syntyy siitä huolimatta. 

– Pidän Suomesta paljon. Olen täällä turvassa. Miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia ja lapseni rakastavat Suomea ja heillä on rauha, Nazari kirjoittaa kääntäjään. 

– Minun maani on hyvin kaunis ja onnellinen, mutta Isis ja vieraat maat eivät anna ihmisten elää rauhassa. Ihmiset joutuvat pakenemaan, hän jatkaa. 

Suomen Punaisen Ristin eli SPR:n käsityökerho aikuisille turvapaikanhakijoille kokoontuu Kaupin vastaanottokeskuksella. Keskus on Kaupin vanha sairaala, joka kohoaa pimeällä mäellä. Ainoita valonlähteitä ovat ikkunat, joiden takana moni on odottanut oleskelulupaa jo vuosia. 

Euroopan pakolaiskriisin vuoksi myös Suomeen alkoi vuonna 2015 tulvia pakolaisia, jotka hakivat oleskelulupaa. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuoden 2015 aikana turvapaikkahakemuksia tuli noin 32 000. Tänä vuonna hakemuksia on tullut noin 2000. 

Käsityökerhon ohjaaja Helka Tikkanen kertoo, että moni arastelee aluksi. Kaikki eivät myöskään nyt halua tulla kuvatuksi kasvoillaan. 

– Täällä saa olla oma itsensä ja puhua sitä kieltä mitä osaa. Tämä on kohtaamispaikka, jossa saa vain olla, Tikkanen sanoo.  

Kerhossa tuetaan muita samassa tilanteessa olevia. On vaikeaa, kun joku ei saakaan turvapaikkaa. 

– Mutta kun saa turvapaikan niin täällä itketään ja nauretaan yhdessä, Tikkanen naurahtaa. 

Kerhoa vetävät vapaaehtoiset ja paikalla on ensimmäistä kertaa vasta Tampereelle muuttanut Ann-Nina Järvinen. Vapaaehtoiset auttavat käsitöissä ja ompelukoneiden käytössä. Järvinen vetää SPR:n liivin päälleen ja Tikkanen kehottaa häntä kokeilemaan, lähteekö saumuri toimimaan.

Helka Tikkanen kertoo, että idea käsityökerhoon lähti vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoille haluttiin tarjota toimintaa.

Helka Tikkanen kertoo, että idea käsityökerhoon lähti vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoille haluttiin tarjota toimintaa.

Käsityökerho tarjoaa arkielämää 
 

Tikkanen toteaa, että käsityökerhossa huomaa, kuinka pienistä asioista Suomessa nuristaan. Maailman murheet pienenevät, kun kohtaa ihmisiä. 

Kerhossa on lapsikielto ja toiminnan tarkoitus on ensisijaisesti aktivoida vastaanottokeskuksen naisia. Osa naisista on yksinhuoltajia ja joskus lapset on kuitenkin pakko ottaa mukaan.

Nazarilla on mukanaan yksi lapsistaan. Dorsa-niminen tytär puhuu jo vähän suomea ja kysyy minulta, onko minulla äiti, veli ja lapsi. 

Resvana Gherba on käsityökerhossa ensimmäistä kertaa. Hän on tullut Afganistanista Suomeen vuonna 2015.  

Gherba haluaisi opiskella sosiaalityöntekijäksi. Työssä voisi olla apuna jollekin, joka tarvitsee apua. Hän on suorittanut lukion kotimaassaan. 

- Tykkään Suomesta, koska olen turvassa, Gherba sanoo.  

Lattialla on levitettynä kankaita. Taustalla surisee ompelukone. Elaheh Mohammadi istuu maassa ja ompelee patjalle päällistä. Niitä täytyy tehdä useampi kappale. Hän asuu vastaanottokeskuksessa miehensä ja kahden tytön kanssa.

– Olen saanut kuusi negatiivista päätöstä, Mohammadi kertoo oleskelulupapäätöksistä.

Suomi on turvallinen maa, ja siksi hän pitää tästä maasta. Hän luettelee Suomen paikkakuntia, joissa on asunut täällä sen jälkeen, kun saapui Afganistanista vuonna 2015. Asumispaikkoja on useita. 

Nyt hän on vihdoin saanut oleskeluluvan. Odotus oli pitkä. 

Vaikeiden tilanteiden keskellä kerho tarjoaa paikan, jossa voi keskustella päivän tapahtumista ja siitä mitä lapsille kuuluu. Samalla voidaan tarjota osallistujille arkielämää. 

Pari Nazarin ompelemat housut jäävät vielä vähän kesken. Ensi kerralla jatketaan. 

Edit 2.12. klo 11:12 Maahanmuuttoviraston tilastojen luvut korjattu oikeiksi. Luvut koskevat turvapaikkahakemuksia, eivät kaikkia oleskelulupahakemuksia.

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.