Jumalan bunkkeri
Kalevan kirkko on yksi Tampereen tunnetuimmista brutalistisista nähtävyyksistä. Kysyimme arkkitehtiopiskelijalta ja Kalevan kirkon oppaalta, millainen tulevaisuus tyylisuunnalla heidän mielestääm on?
Liisankalliolta korkeuksiin kohoaa massiivinen betonirakennelma, joka on epäsymmetrinen ja jollakin tapaa luotaantyöntävän oloinen. Sen edustalla jalankulkija toteaa, ettei edes tajunnut rakennuksen aikaisemmin edustavan kirkkoa. Kirkko se kuitenkin on, eikä ihan perinteinen sellainen.
“Jumalan bunkkeriksikin” kutsuttu Kalevan kirkko on tamperelaisen brutalismin maamerkki, joka valmistui vuonna 1966 Raili ja Reima Pietilän suunnittelemana. Brutalismi on 1960- ja 70-luvuilla suosioon noussut arkkitehtuurinen suuntaus, jossa suositaan yksinkertaisia linjoja ja puhdaspintaista betonia.
Brutalismia edustava Kalevan kirkko herättää niin inhoa kuin ihastustakin..
Arkkitehtiopiskelija Aini Koljonen seisoo Kalevan kirkon ovensuussa. Hänen katseensa osoittaa tiukasti kattoon.
– Tuntuu ihan muurahaiselta. Sellainen pieni olo suuren keskellä.
Kirkko kummastuttaa. Kirkon pohjamuoto on kalasymboli, urut ovat etuosassa ja alttari normaalista poiketen väärinpäin. Sen päällä on kaksi kynttilää, ja takaa nousee melkein lattiasta kattoon ylettyvä veistos, joka ei katsojalle äkkiseltään muistuta oikeastaan mitään. Reima Pietilän suunnittelema Särkynyt ruoko on mäntyä. Samaa materiaalia käytetään myös kirkonpenkkien materiaalina.
Pienoismalli kirkossa kertoo katsojalle kirkon kalamaisesta muodosta.
Pienoismalli kirkossa kertoo katsojalle kirkon kalamaisesta muodosta.
Kuten monet muutkin yksityiskohdat kirkossa, myös urut ovat mäntyä.
Kuten monet muutkin yksityiskohdat kirkossa, myös urut ovat mäntyä.
Myös kirkon valaistus on poikkeava. Katonrajaan, joka nousee melkein 30 metriin, on asennettu pieniä, jopa vähän surulliselta näyttäviä spottivaloja. Enemmän valoa kirkkoon tulvii lattiasta kattoon ylettyvistä ikkunoista, jotka on sijoitettu ympäri kirkkosalia.
Ei ikkunamaalauksia, ei kattokruunuja. Kalevan kirkko rikkoo perinteitä. Brutalismille rakennus on kuitenkin tyypillinen, kera käsittelemättömän betonin ja yksinkertaisten linjojen.
60-luvulla suosituksi noussut brutalismi on kaukana siitä, mitä nykypäivänä pidetään arkkitehtuurisena kauneusihanteena. Tyylisuunnalla on kuitenkin omat kannattajansa ja näihin lukeutuu myös Kalevan kirkossa oppaana toimiva Inkeri Skogster.
- Kyseessä on maailmanluokan arkkitehtuurin helmi. Tätä tullaan ihan ympärimaailmaa katsomaan.
Skogster toteaa, että monelle tämänkaltainen arkkitehtuuri voi kuitenkin olla vaikeasti nieltävää, sillä moni on tottunut perinteisempään tyyliin.
– Yleensä Kalevan kirkon ulkopuoli jakaa enemmän mietteitä. Sisälle tultaessa tajuaa, että täällähän avautuu uusi maailma.
Huolta rakennuksista ja ympäristöstä
Nykyajan arkkitehtuuria kutsutaan moderniksi ja yksinkertaiseksi. Koljosen mukaan varsikin puurakentaminen kerrostaloissa on yleistynyt. Se on ympäristöystävällisempää kuin brutalismin suosima betoni.
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat maailmalla 35 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Tästä syystä halutaan säilyttää vanhaa ja korjata, eikä niinkään rakentaa uutta. Koljoselle tärkeintä onkin pitää huoli siitä, mitä meillä jo on.
Uutta kuitenkin rakennetaan koko ajan. Onko siis mahdollista, että betonibrutalismi tulee vielä trendin lailla takaisin?
Arkkitehtuurin opiskelijan Koljosen mielestä kyllä, sillä vanhoja tyylejä yleensä kerrataan. Toisaalta ihmisten mielipiteet brutalismia kohtaan saattavat olla jyrkkiäkin, sillä muutos nykyisen tyylin ja brutalismin välillä on suuri.
– Ihmiset suhtautuvat nykyään intohimoisesti ympärillä tapahtuvaan muutokseen. Saattaisi tulla tietynlainen kauhu, jos kaikki muuttuu. Toisaalta muutos ei ole aina huono asia.
Katukuvassa brutalistiset rakennukset nähdään historian havinana. Ne ovat muistutus sotien jälkeisistä vuosikymmenistä, mitä betonin harmaa sävy vain korostaa.
Sopiiko nykypäivän moderniin, ympäristön huomioonottavaan tyyliin tällaiset brutalistiset rakennukset, kuten Kalevan kirkko?
Kirkon oppaan Skogsterin mielestä Kalevan kirkko edustaa kestävää arkkitehtuuria, koska se pysyy tyylillisesti aina pinnalla.
– Tässä on sellaiset arvot, jotka eivät häivy noin vain. Kirkon olisi voinut rakentaa eilen, tänään tai huomenna.
- Rakennukset ovat pelkistettyjä, eikä betonia ole käsitelty mitenkään.
- Tampereen Kalevan kirkko on esimerkki brutalismista. Reima ja Raili Pietilän suunnittelema kirkko valmistui 1966 ja on yli 30 metriä korkea.
Katariina Weijo, teksti
Aada Petäjä, kuvat
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand