"Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan"

Mitä kannattaa tehdä, jos joku ottaa kiinni ranteesta, hiuksista tai kurkusta pimeällä kadulla? Streetwise ry opettaa tällaisissa tilanteissa toimimista, mutta tärkein oppi on kyky nähdä mahdolliset uhkatilanteet ennen kuin joutuu lyömään.

Mies lähestyy uhkaavasti toista. Vastassa oleva mies on valmiusasennossa, kädet edessä ja valppaana liikkumaan kauemmas.

– Rintamasuunta pysyy siellä, missä uhkaaja on! Huudahtaa Streetwise Ry:n pääkouluttaja Mika Önkki.

Kyseessä on yhdistyksen niin sanotun “vanhan ryhmän” päivän ensimmäinen harjoitus. Önkin mukaan vanha ryhmä tarkoittaa seuran ydinharjoitteluporukkaa, jotka ovat tällä hetkellä kaikki miehiä. He kokoontuvat kahdesti viikossa harjoittelemaan Nokian uimahallille.

Tältä näyttää oikeaoppinen valmiusasento.

Soveltamisen kautta selviytyy

Mika Önkki inspiroitui nuorena Bruce Leen elokuvista ja haaveili omasta itsepuolustusseurasta ennen kuin oli edes aloittanut kamppailulajien harrastamista.

Seuran opetus perustuu Önkin vuosikymmenten mittaiseen kokemukseen kamppailulajien parissa, mutta ennen kaikkea realistiseen itsepuolustukseen. Önkki kertoo tarinaa, jossa joutui itse kerran hyödyntämään edellä mainittua valmiusasentoa öisellä kadulla. Kaksi ihmistä yritti piirittää häntä todennäköisesti ryöstöaikeissa. Toisella heistä oli käsi povitaskussa.

– Tiesin varoa tätä ja en päästänyt heitä taakseni. Selvisin lopulta tilanteesta peruuttamalla sisään erääseen liiketilaan, Önkki selittää.

Önkin mukaan ei ole olemassa taikatemppua, jolla selviäisi tilanteessa kuin tilanteessa. Yksi ryhmäläisistä, 18-vuotias Joakim Marjamäki, on samaa mieltä valmentajansa kanssa.

– Oikeassa uhkatilanteessa ei voi muistaa jokaista tekniikkaa, vaan pitää soveltaa ja katsoa paras mahdollinen keino, jolla siitä pääsee pois, Marjamäki kertoo.

Marjamäen mukaan itsepuolustuksen harjoittelu on opettanut, ettei baaritappeluihin kannata lähteä.

– En olisi kuitenkaan ihan avuton, jos joku kävisi päälle, hän sanoo.

Hakkaamista ja huumoria

Hikikarpalot alkavat valumaan ryhmäläisten otsilla, kun he harjoittelevat vuorotellen parin kanssa oikeaoppista selinmakuulta ylös nousemista, hyökkäyksen torjumista, kuristusotteesta irrottautumista, potkuja ja lyöntejä. Treenisali täyttyy aggressiivista huudahduksista ja iskujen äänistä. Samalla Önkki kiertää katsomassa ja ohjeistamassa ryhmäläisiä.

– Käytä vaan rohkeammin ääntä, niin saat iskusta enemmän irti. Mutta älä kalloon lyö! Se on niin kova paikka, että satutat vain oman kätesi, hän neuvoo.

Mika Önkki inspiroitui nuorena Bruce Leen elokuvista ja haaveili omasta itsepuolustusseurasta ennen kuin oli edes aloittanut kamppailulajien harrastamista.

Suuren osan ajasta osallistujien ilmeet ovat vihaisia ja tarkkaavaisia. Jani Kanerva viihtyy harjoituksissa, koska tunneilla pääsee keskittymään siihen, mikä on tärkeää itsepuolustuksessa.

Välillä kasvot kirkastuvat hymyyn ja kuuluu kehuja, kun pari on onnistunut tekniikassa. Nyrkkien lisäksi ilmoille lentää myös vitsejä.

Turvallisuus on perustarve

Harjoittelu on vaativaa sekä fyysisesti että henkisesti. Önkin mukaan itsepuolustusharrastus ei välttämättä sovi jokaisen arkeen.

– Ihmiset ovat yleensä jo valmiiksi stressaantuneita. Se ei ole kiva juttu, kun treeneissä viikoittain kuristetaan ja vedetään tukasta, hän toteaa.

Osallistujat pysähtyvät monesti hengähdystauolle sekä hörppimään vettä.

Osa Streetwise ry:n vanhan ryhmän harrastajista on lajin epämukavuuksista huolimatta halunnut harrastaa itsepuolustusta jopa vuosikymmenten ajan. Kaikki salissa olevat vaikuttavat olevan paikalla samasta syystä: turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista, joita ihminen tarvitsee, ja kyky puolustaa itseään ylläpitää turvallisuutta.

– Harrastin pitkään kuntosalilla käymistä, mutta rupesin miettimään, mitä teen kaikella voimallani, jos en osaa käyttää sitä, kolme vuotta itsepuolustusta harrastanut Jani Kanerva kertoo.

Kristian Päivisen mukaan itsepuolustusharjoittelun kautta saa myös itseluottamusta. – Pitää olla rohkea, ettei ole niin helppo targetti, hän toteaa.

Önkki kertoo, että on valmennusuransa aikana opettanut monia, jotka ovat tulleet hakemaan itsepuolustustaitoa todellisen tarpeen takia. Yksi kurssilaisista, 15-vuotias Kristian Päivinen, on ottanut opit käyttöön oikeassa elämässä.

– Minua kiusattiin koulussa ja opettajat eivät oikein tehneet mitään. Jouduin kerran tappeluun ja tulin voittajana pois, minkä jälkeen kiusaaminen loppui, Päivinen kertoo.

Osallistujat pysähtyvät monesti hengähdystauolle sekä hörppimään vettä.

Kristian Päivisen mukaan itsepuolustusharjoittelun kautta saa myös itseluottamusta. – Pitää olla rohkea, ettei ole niin helppo targetti, hän toteaa.

Ari Siintoharju on harrastanut itsepuolustusta noin kymmenen vuotta, mutta on selvinnyt lähes aina oikean elämän uhkatilanteissa puhumalla. – Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, hän sanoo.

Siintoharju kertoo noin kolmenkymmenen vuoden takaisesta uhkatilanteesta, jossa hyökkääjä tuli melko nopeasti siihen tulokseen, ettei Siintoharjun kanssa kannata sittenkään ryhtyä tappeluun.

Siintoharju kertoo, ettei osaisi enää lopettaa itsepuolustuksen harjoittelua.