Hylkiöiden hautausmaa

Pitkäniemen sairaalan hautausmaalla on aavemainen maine. Moreenimedia vieraili syrjäisellä hautausmaalla selvittääkseen, ovatko kummitustarinat tuulesta temmattuja.   

Metsätien varteen pystytetty puinen kyltti ohjaa kääntymään oikealle. Hautausmaa odottaa vain sadan metrin päässä. Sadepisarat hellivät polkua ympäröivää kuusikkoa, ja ilmassa tuoksuu syksy. Ympäristö on kuin täydellinen kohde luontoretkelle. 

Arkistokuva. Pitkäniemen hautausmaa lokakuussa vuonna 1930. Vapriikin kuva-arkisto.

Arkistokuva. Pitkäniemen hautausmaa lokakuussa vuonna 1930. Vapriikin kuva-arkisto.

Pitkäniemen hautausmaa kuvattuna melkein sata vuotta myöhemmin vuoden 2024 syksyllä.

Pitkäniemen hautausmaa kuvattuna melkein sata vuotta myöhemmin vuoden 2024 syksyllä.

Hautausmaalle haudatut olivat Pitkäniemen sairaalan mielenterveyspotilaita, jotka menehtyivät hoitojaksonsa aikana. He olivat syystä tai toisesta perheen tai yhteiskunnan hylkäämiä, joten kunnollisia hautajaisia ei ollut kukaan järjestämässä.

Sairaalan miljöö oli luonnon keskellä, sillä tämän ajateltiin edistävän potilaiden parantumista. Toisaalta mielenterveysongelmien hoito oli pitkään hyvin alkeellista, jolloin niin kutsutut hullut haluttiin eristää muualle häiritsemästä. 

Kauneus yllättää 

Tunnelma muuttuu jännittäväksi, kun hautausmaan portti siintää edessä. Kummitustarinat ovat luoneet paikasta ennakkoluuloja, sillä vastoin odotuksia näkymä portilta on kaunis ja seesteinen. Piha on siisti ja hoidettu. Keskellä hautausmaata patsastelee valtava, todennäköisesti kymmeniä vuosia nähnyt koivu, joka on kuin vartioimassa aluetta.

Hautausmaan portti on lukittu, vaikka aitausta on jäljellä vain vaivainen pätkä lautoja.  Portin pylvääseen on kiinnitetty kultainen kyltti, jossa kerrotaan hautausmaan olleen käytössä vuosina 1902–1964. Lisäksi kyltissä muistutetaan hautarauhan noudattamisesta lain nojalla.  

Rauha on paikalla läsnä, sillä täällä voisi kuvitella vaikka lukevansa kirjaa suuren puun juurella. Tunnelmaan vaikuttaa ehkä ilta-aurinko, joka jaksaa vielä hetken valaista aluetta.

Yhtäkkiä maastopyöräilijä sujahtaa ohi. Pyöräilijä puikkelehtii portin vierestä ja kurvaa hautausmaan läpi sateesta ja lakipykälistä viis. Toiminta on hieman hämmentävää täällä, rauhoitetulla alueella, jossa moni unohdettu vainaja lepää.

Hullu oli aikoinaan yleistermi psyykkisesti sairaalle. Hullun paperit sai myös mitä erikoisimmin perustein. Esimerkiksi huonoluonteisuus ja siveettömyys saattoivat olla aivan perusteltuja syitä eristää yhteiskunnasta. 

Arkistokuva. Potilaita ja sairaalahenkilökuntaa Pitkäniemen sairaalan seurusteluhuoneessa arviolta 1905-1915. Vapriikin kuva-arkisto.

Arkistokuva. Potilaita ja sairaalahenkilökuntaa Pitkäniemen sairaalan seurusteluhuoneessa arviolta 1905-1915. Vapriikin kuva-arkisto.

Osa haudoista on levittäytyneenä metsän puolelle. Ehkä puut ovat aikojen saatossa kasvaneet ja pienentäneet aluetta. Tai ehkä tuohon aikaan tällä järjestyksellä oli jokin tarkoitus.

Jotkut haudoista muistuttavat nykyaikaista hautakivimallia, mutta useimpien kohdalla on käytetty vaatimattomia kivenlohkareita.  Erään hautakiven eteen on pystytetty lohdullisesti kynttilä.

Joistain kivistä voi erottaa kaiverruksen, toisissa se on kulunut tai puuttuu kokoaan. Ennen vanhaan oli usein tapana merkitä hautakiveen vainajan ammatti. Yhteen kiveen onkin kaiverrettu ”Maanviljelijä”.    

Joistain kivistä voi erottaa kaiverruksen, toisissa se on kulunut tai puuttuu kokoaan. Ennen vanhaan oli usein tapana merkitä hautakiveen vainajan ammatti. Yhteen kiveen onkin kaiverrettu ”Maanviljelijä”.    

Potilaat jättivät rauhan

Alueella on myös kiviasetelmista muodostettu muistomerkki, jota koristavat kukkaruukku ja lyhty. Aivan kuten porttipylvääseen, myös muistomerkkiin on kiinnitetty kultainen kyltti kirjoituksineen. Kyltissä kerrotaan, että tänne on haudattu yhteensä 426 sairaalan potilasta. Kirjoituksen mukaan muistokiven pystyttivät sairaalan potilaat lähes kolmekymmentä vuotta hautausmaan toiminnan jälkeen.

Muistomerkin kirjoitusta koristavat sanat: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani.” Kenties potilaat halusivat muistaa kohtalotovereitaan.

Ajan laitoksissa potilaisiin saattoi kohdistua erilaisia toimenpiteitä, jotka eivät nyky-yhteiskunnassa olisi millään tapaa hyväksyttäviä. Esimerkiksi pakkostrelisaatiolla oli tarkoitus kitkeä mielenterveysongelmien jatkumo yhteiskunnassa. Mielenterveyden häiriöiden perinnöllisyys olikin menneisyydessä yksi lukuisista syistä joutua laitokseen. 

Arkistokuva. Kuvassa Pitkäniemen sairaalan henkilökunnan jäsen kuvattuna arviolta 1905-1915. Vapriikin kuva-arkisto.

Arkistokuva. Kuvassa Pitkäniemen sairaalan henkilökunnan jäsen kuvattuna arviolta 1905-1915. Vapriikin kuva-arkisto.

Hautausmaata ympäröivästä metsästä kuuluu rasahdus. Paikalle marssii suunnistaja puiden katveesta. Tervehdin suunnistajaa aikeissani kysyä hänen kokemuksistaan paikasta. Hän ei ilmeestä päätellen odottanut törmäävänsä ihmiseen ja jatkaa matkaansa entistä ripeämmin.  

Suunnistajia ei enää näy, kun aurinko laskee täysin. Kirkkaita syksyn värejä ei voi enää erottaa, eikä eteensä juuri näe ilman taskulamppua. Pimeässä tuntuu kuin joku katselisi, vaikkei ketään näy.  

Vaikka edelleen mielenterveysongelmia kohtaan on ennakkoluuloja, jokaisella on kuitenkin oikeus samanarvoiseen hautapaikkaan muiden kanssa.  Ennakkoluuloista huolimatta mielenterveysongelmista uskalletaan puhua avoimemmin kuin koskaan ennen. Jos vielä tänä päivänä mielenterveyden haasteiden perusteella määriteltäisiin elämän arvo ja hautapaikka, meistä aika moni päätyisi unohdettujen hautausmaalle.

Pitkäniemen sairaalan hautausmaa 

  • Sijaitsee Nokialla, Pitkäniemen sairaala-alueen läheisyydessä
  • Käytössä vuosina 1902–1964 
  • Hautaustoimilain mukaan alueen täytyy säilyä hautausmaana vielä 40 vuotta 
  • Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirhan) omistuksessa 
  • Hautausmaata hoidetaan, haudoille viedään etenkin juhlapyhinä kynttilöitä 
  • Aluetta suojaa muinaismuistolaki 
  • Sairaalan toiminta siirrettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteyteen vuonna 2024 

Pitkäniemen sairaala 1905-1915. Vapriikin kuva-arkisto.

Pitkäniemen sairaala 1905-1915. Vapriikin kuva-arkisto.