Hervannan kahdet kasvot

Kaikki löytyy läheltä 

Duon edessä bussia odottelevat Laura Jaatinen ja Nicky Kojo. Bussi on tulossa pian, mutta heillä on hetki aikaa jutustella.  

Jaatinen pitää Hervannan keskustaa erityisesti opiskelijoiden paikkana.  

– Käymme ruokaostoksilla Duossa, eikä täällä mielestämme ole erityisen turvatonta. Pahempaakin olemme nähneet, Jaatinen sanoo samalla kun Kojo nyökyttelee vieressä.  

Shuad Hossain Rafi kertoo käyvänsä Hervannan keskustassa sijaitsevassa Alanya Marketissa ostamassa ruokaa, eikä ole hän ole kohdannut turvattomuutta. 

Monen mielestä negatiivista kuvaa Hervannasta liioitellaan ja kaupunginosan mollaamisella on pitkät perinteet. Päihteitä löytyy katukuvasta, mutta niin löytyy oikeastaan kaikkialla muuallakin. 

Lapsensa kanssa kirjastossa ollut Triinu kertoo monen ystävän aluksi kauhistelleen Hervantaa asuinpaikkana.  

– Täällä on hyvin palveluita ja täältä pääsee kulkemaan todella hyvin. Päiväkoti on talomme naapurissa. Täällä on kaikki mitä me tarvitsemme, noin yhdeksän vuotta Hervannassa asunut Triinu sanoo. 

Hän on kyllä alkanut kiinnittää huomiota penkeillä istuskeleviin humalaisiin ihmisiin lapsen syntymän jälkeen.

On tavallista, että Duon edessä on ambulanssi. Se saattaa hetkeksi pistää ajattelemaan, mutta sen kummemmin väkivalta ja pahoinvointi eivät välttämättä kosketa suurta osaa hervantalaisista. 

– Juopuneita on kyllä, mutta niihin on vähän silmä tottunut. Järjestysmiehet hoitavat työnsä hyvin, Duon penkillä kavereidensa kanssa istuva Jorma Ristilä sanoo. 

Toisenlainen todellisuus 

Hervanta on nykyään haluttua asuinaluetta, ja moni haastateltava kehuu aluetta ja sen palveluita. 

Kaiken tämän kehityksen keskellä aikaansa viettävät myös kadunihmiset – he eivät ole kadonneet kasvukeskuksesta minnekään. Siitä huolimatta heidän äänensä ei usein kuulu julkisessa keskustelussa.  

Siksi Tampereen A-Kilta ja Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) etsivä työ teettivät kyselyn Hervannan kaduilla aikaa viettäville ihmisille selvittääkseen, mitä he ajattelevat alueen turvallisuudesta.  

Nykyään päihteiden käyttö on Hangasluoman mukaan osittain näkyvämpää kuin aiemmin. 

Noin kymmenen vuotta Hervannassa asunut Hangasluoma kertoo, että tuttuja ja verkostoja on luotu juuri alkoholin kautta. Omista periaatteista on juomisen takia joutunut luopumaan. 

– Alkoholilla on vähän sellainen vaikutus ihmiseen, että oma moraalikäsitys vähän rapistuu. Tulee tehdyksi asioita, jotka sotivat omia aiempia periaatteita vastaan.   

Hangasluoma toteaa, että porukoissa täytyy sopeutua monenlaiseen käytökseen. Nämä nyt sattuvat olemaan niitä ihmisiä, joiden kanssa aikaa viettää. Erimielisyyksiä täytyy sietää.  

Joskus kaikki ei kuitenkaan mene rauhallisesti ja Hangasluoma mainitsee, että hänetkin on ryöstetty muutamaan otteeseen.  

– Ei Hervanta ole aina turvallinen. Tästä voi tehdä itselleen hankalan paikan. 

Samalla hän toivoo, ettei hänen oma käytöksensä aiheuta kellekään muulle turvatonta oloa. 

– Tämä on oikeasti mahtava paikka elää ja täältä löytyy kaikki tarvittava. Ei tarvitse lähteä keskustaan, jos ei halua. 

Jokainen katsoo maailmaa omasta näkökulmastaan ja se vaikuttaa siihen, millaisen kuvan Hervannasta saa, hän tiivistää. 

A-Killan ja Pirhan kyselyn tulosten perusteella moni Hangasluoman kaltaisessa tilanteessa oleva kokee Hervannan samalla tapaa.  

Hervannassa elää ikään kuin kaksi eri todellisuutta, jotka eivät juurikaan ole toistensa kanssa tekemisissä.  

Ilta pimenee nopeasti. Ihmisiä on liikkeellä edelleen paljon, mutta väki on vähenemään päin.

“Sorin aukio” lukee Hervantakeskuksen pysäkille tulevassa raitiovaunussa.