Herran
haltuun

Eevi Grönlund, teksti ja kuvat
Timi Saukkoriipi, teksti ja kuvat
Julkaistu 21.11.2024

Mitä sitä tekisi lauantai-iltana? Moni nuori aikuinen saattaa suunnata illanviettoon baariin tai ystävien luokse, mutta Kalevan kirkolla on tarjolla toinenkin vaihtoehto: nuorten aikuisten ilta. 

Seurakuntayhtymän työntekijä Riku Rantanen johdattaa meidät kirkon Katakombi-tilaan. Alkamassa on Uusi Verso -yhteisön 18–26-vuotiaille suunnattu Future-ilta.  

Riku ja vapaaehtoinen Ella-Maria järjestelevät sohvia ja säkkituoleja iltaa varten ja tuumaavat, että sunnuntain isäinpäivä saattaa rokottaa osallistujamäärää. Normaalisti kävijämäärä on Rikun mukaan vajaa 30.  

Riku Rantanen.

Riku Rantanen.

– Suurimmassa osassa iltoja on aina joku uusi, mutta ydinporukka on varmaan samoja naamoja, hän kertoo iltojen osallistujakunnasta. 

Nuoria alkaa saapua tipotellen kirkolle, ja Riku moikkaa jokaista iloisesti. Illan osallistuja Lotta Seppälä tulee halaamaan häntä ja huomaa toimittajat:  

– Hei! Te ootte uusia, keitä te ootte? 

Tila täyttyy iloisesta puheensorinasta. Katakombiin tulee paikalle parisen kymmentä nuorta aikuista, ja Rikun aloittamaan Zoom-lähetykseen viisi lisää. 

Ihmisten määrä yllättää.

Kaikki nuoret eivät takuulla kokoonnu lauantai-iltaisin kirkon nuorisotilaan.
Tilastojen valossa se ei kuitenkaan ole tavatonta.
Evankelisluterilaisen kirkon tuoreen nelivuotiskertomuksen mukaan
joka neljäs kaikista 18–29-vuotiaista aikuisista luokitteli itsensä
uskonnolliseksi ja joka viides uskovaksi. 

Kaikki nuoret eivät takuulla kokoonnu lauantai-iltaisin kirkon nuorisotilaan. Tilastojen valossa se ei kuitenkaan ole tavatonta. Evankelisluterilaisen kirkon tuoreen nelivuotiskertomuksen mukaan joka neljäs kaikista 18–29-vuotiaista aikuisista luokitteli itsensä uskonnolliseksi ja joka viides uskovaksi. 

Sukupuolet eivät kuitenkaan kulje alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä käsi kädessä.
Nuorten naisten ja miesten ajatukset kristinuskon perususkomuksista eriävät paljon.
Esimerkiksi ikäryhmän miehistä 38 prosenttia uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika,
kun taas naisista siihen uskoo joka neljäs. Nuoret miehet uskovat tutkimuksen mukaan
muutenkin kristillisiin opinkappaleisiin naisia tarmokkaammin. 

Sukupuolet eivät kuitenkaan kulje alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä käsi kädessä. Nuorten naisten ja miesten ajatukset kristinuskon perususkomuksista eriävät paljon. Esimerkiksi ikäryhmän miehistä 38 prosenttia uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika, kun taas naisista siihen uskoo joka neljäs. Nuoret miehet uskovat tutkimuksen mukaan muutenkin kristillisiin opinkappaleisiin naisia tarmokkaammin. 

Illan virallinen osuus koostuu lauluista, rukouksesta ja opetuksesta. Kun Ella-Maria soittaa pianolla ensisävelet, reipas laulu alkaa raikaamaan Katakombissa. Monelle kappale on niin tuttu, että sohville jaetut laulukirjat pysyvät kiinni. 

Opetus koostuu Rikun luennoinnista ja keskusteluista pienryhmissä. Tänään teemana on kristityn elämäntavat: mitä tarkoittaa seurata Jeesusta ja olla Jumalan kanssa.

Heti kuulumiskierroksen jälkeen hypätään syvään päätyyn, kun Rikun diaesityksessä tiedustellaan yleisöltä, mikä on elämän tarkoitus. 

– Rakastaa ja olla rakastettu. 
– Elää yhteydessä Jumalaan. 
– Seurata Jeesusta ja kutsua muita seuraamaan Jeesusta. 

Kristillisestä opetuksesta huolimatta tilaisuus on kaukana jumalanpalveluksesta. Nuoret nauravat yhdessä pohtiessaan teologisia kysymyksiä ja ilmapiiri on rento. Tila on hämärästi valaistu ja ainoastaan muutamat ristit seinillä muistuttavat, että tosiaan ollaan kirkossa. 

Lopussa lauletaan ja rukoillaan taas. Nuoret rukoilevat ihan tavallisista asioista: kiittävät tervehtymisestä flunssan jälkeen, pyytävät apua harjoittelupaikan haastattelun sujumiseen ja elämän aikatauluttamiseen. Arkipäiväisiä aiheita, joista keskustellaan yhtä lailla yliopiston kuin Katakombinkin sohvilla, mutta täällä niitä pyydetään Jumalalta.  

Virallisen osuuden jälkeen istumme alas iltapalapöytään Lotan, Pyry Nurmilon ja Anna Heikkilän kanssa. He ovat kaikki käyneet Futuressa useamman vuoden. Mukaan toimintaan löydetään kavereiden kautta tai netistä uutta kotiseurakuntaa etsittäessä. Valtaosa osallistujista on opiskelijoita, monet muualta muuttaneita. 

Millaisia ihmisiä nuorten aikuisten illoissa sitten käy?

– Ihan tosi kivoja ihmisiä! huudahtaa Lotta.  

– Oikeasti, täällä on saanut kavereita. Halusin ihan mielenkiinnosta nähdä muutakin toimintaa, mutta tästä tuli sellainen kotiseurakunta.

Lotan, Pyryn ja Annan mukaan usko tuo monet mukaan toimintaan, mutta ihmiset saavat jäämään.

Lotta Seppälä (vas.), Pyry Nurmilo ja Anna Heikkilä.

Lotta Seppälä (vas.), Pyry Nurmilo ja Anna Heikkilä.

Lotta, Pyry ja Anna.

Lotta, Pyry ja Anna.

Nuorten aikuisten illoissa pääsee jakamaan ajatuksiaan uskosta ja saamaan uusia näkökulmia. 

– Ei tarvitse jäädä yksin. Saa kasvaa perheessä ja saa luottaa siihen, että myös muut ihmiset ajattelevat samalla tavalla kuin itse Jumalasta, kertoo Pyry. 

Lotta, Pyry ja Anna tunnistavat ilmiön kasvaneesta kiinnostuksesta uskonnollisuuteen.   

– Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana on tullut enemmän tietynlaista heräämistä. Jos ei nyt ihan ovet ja ikkunat täynnä uusia ihmisiä, niin sellainen liikehtiminen on kyllä mun mielestä oikeasti havaittavissa, sanoo Lotta. 

Pyry arvelee, että osasyynä juuri nuorten miesten kasvaneeseen uskonnollisuuteen, tai ainakin avoimuuteen siitä, on positiivinen mediahuomio. Kun näkee julkisessa keskustelussa muiden nuorten miesten olevan avoimia uskostaan, on itsellekin helpompaa puhua siitä. 

Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan joka kolmas alle 30-vuotias
suomalainen kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisuutensa takia.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäen mukaan
uskonnollisuus voi näyttäytyä suomalaisessa kulttuurissa “poikkeuksellisena
elämäntapana.” Vaikka enemmistö kuuluu kirkkoon, voi yksilötasolla tuntea
olevansa vähemmistössä. 

Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan joka kolmas alle 30-vuotias suomalainen kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisuutensa takia. Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäen mukaan uskonnollisuus voi näyttäytyä suomalaisessa kulttuurissa “poikkeuksellisena elämäntapana.” Vaikka enemmistö kuuluu kirkkoon, voi yksilötasolla tuntea olevansa vähemmistössä. 

Lotta, Pyry ja Anna kertovat, että ennakkoluuloja kohtaa enemmän vanhemmilta ihmisiltä tai itseltään kuin muilta nuorilta esimerkiksi opiskelijapiireissä. Nuoret puhuvat uskostaan entistä avoimemmin, vaikkei aihe vieläkään ole mitään ensimmäisten opiskeluviikkojen peruskauraa. 

Lotta kertoo kuitenkin päättäneensä Tampereelle muuttaessaan olla avoin uskonnollisuudestaan uusien opiskelukavereidensa kanssa.  

– Käyn seurakunnassa ja seuraan Jeesusta ja this is me. Se oli tavallaan, you know, take it or leave it. 

– Ja vielä oikeasti, kun tää on niin siistiä! Usko on niin upea juttu, niin olisi kiva, että se olisi vielä enemmän esillä omassa opiskeluarjessa, Anna kertoo.  

Kotiinlähdön koittaessa Ella-Maria kysyy vielä toimittajilta, haluammeko mukaan nuorten aikuisten yhteiseen WhatsApp-ryhmään. Samaa kysytään kaikilta uusilta. Mukaan toimintaan ovat tervetulleita kaikki. 

– Kun miettii, mitä sitten tekisi lauantai-iltana, niin on tosi hyvä vaihtoehto tulla hengailemaan tänne, sanoo Anna.   

– Siinä on vaan jotain ihmeellistä, miten usko yhdistää. 

Eevi Grönlund, teksti ja kuvat
Timi Saukkoriipi, teksti ja kuvat
Vilhelmiina Penttilä, ulkoasu

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.