Asunnottomien määrä on lisääntynyt Tampereella – ”Ihmisellä on oikeus asuntoon ongelmista huolimatta”

Aamupäivä Tampereen asumispalvelujen ja tukiasumisen yksikössä TASTUssa on rauhallinen. Tupakalla käydään verkkarit jalassa ja aulassa luetaan Aamulehteä. Talo on kuitenkin täynnä väkeä. Päihtyneiden puolella myös lattiamajoitus on otettu käyttöön. Ohjaaja Hanna Huovari väistelee tottuneesti käytävää reunustavilla patjoilla makoilevia ihmisiä.

– Täällä on yleensä aika hyvä yleishenki. Närkästystä ja riitaa saattaa syntyä, jos ihmisillä on vaikeuksia saada patjat ja tavarat mahtumaan paikoilleen, Huovari kertoo.

Asunnottomien määrä nousi Tampereella vuonna 2018, kertoo asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAn vuosittainen asunnottomuuslaskenta. Tähän asti määrä oli ollut tasaisessa laskussa vuodesta 2010 lähtien. Kansainvälisissä tilastoissa Suomi loistaa asunnottomuuden hoidon kärkimaana.

Harva asunnoton on katujen varassa

Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön palvelupäällikön Taru Herrasen mukaan valtaosa asunnottomista majailee tuttavien tai sukulaisten luona. Sosiaalipalvelujen kautta koditon löytää usein hätämajoituksen hostellista tai tukiasunnosta. TASTUn päivystyksen ovi on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Tänne saapuvat he, joilla ei ole seuraavaksi yöksi mitään muuta paikkaa.

Herrasen mukaan syyt lisääntyneen asunnottomuuden taustalla ovat kirjavat. Avioero, puolison kuolema tai tulipalo voivat jättää vaille kotia. Yksittäisten ihmisryhmien asunnottomuus ei ole tilastojen valossa kasvanut, vaikka Huovari kertoo työssään huomanneensa erityisesti nuorten ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden lisääntyneen.

– Pyrimme vielä tarkemmin selvittämään, keitä asunnottomat oikeastaan ovat. Asunnottomuustilasto kerätään kyselytutkimusten ja Kelan tilastojen avulla, Herranen kertoo.

Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleinen syy asunnottomaksi jäämiselle. Asumispäivystyksessä on erikseen päihteetön ja päihteellinen yksikkö. Päihteellisellä puolella valvotaan asiakkaan terveydentilaa ja tarvittaessa soitetaan paikalle lisäapua.

– Päihtyneiden ihmisten kanssa täytyy toki olla varuillaan, koska reaktiot voivat olla arvaamattomia, Huovari kertoo.

Tavoitteena hoitaa syitä, ei seurauksia

Asumispäivystys ei ole pelkkä kriisimajoituspaikka. Asiakkaan ongelmiin pureudutaan useiden sosiaalipalvelujen tukemana. Ohjaajat ja sosiaalityöntekijä tapaavat palaverissa joka arkipäivä ja käyvät läpi kunkin asiakkaan tilanteen ja avun tarpeen. Tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva asumismuoto mahdollisimman pian, mutta varsinaista määräaikaa päivystysasumiselle ei ole. TASTUssa viivytään parista päivästä puoleen vuoteen.

Asumispäivystyksen arjessa tilastolliset heilahtelut eivät juuri näy. Huovari on pääosin tyytyväinen Tampereen asunnottomien tukipalveluihin, mutta hän peräänkuuluttaa erityisesti päihteet sallivia tukiasuntoja. Kaikki eivät kykene täyteen raittiuteen, ja se voi sulkea ovet moneen paikkaan.

– Ihmisellä on kuitenkin aina oikeus asuntoon kaikista ongelmistaan riippumatta, Huovari painottaa.

Asunnottomat Tampereella 2018

• Vuonna 2018 Tampereella oli 230 asunnottomuutta kokevaa henkilöä.
• Asunnottomista naisia oli 34, alle 25-vuotiaita 29, maahanmuuttajataustaisia 17 ja perheitä 9.
• Pitkäaikaisasunnottomuutta kokevia oli yhteensä 63. Määrä oli yhtä suuri viimeksi vuonna 2012.
• Naisten, nuorten ja maahanmuuttaataustaisten asunnottomuus on vähentynyt.
• Lähde: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (ARA), 15.1.2019

Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.