Arjesta tekemällä parempi
Tampereen Pajastolla toteutetaan työkokeiluja nuorten ehdoilla. Moreenimedia kävi seuraamassa, miten tekeminen auttaa nuoria arjen hallinnassa ja elämänsuunnan löytämisessä.
Tampereen Rantaperkiön tekonurmikentän vieressä tönöttää pieni ja vaatimattoman näköinen rakennus. Kyseessä on Rantaperkiön nuorisokeskus. Lukittujen ovien takaa paljastuu pieni yhteisö, jossa tehdään videopelejä tälläkin hetkellä.
Ovella on vastassa Pajaston yksilövalmentaja Lilla Haapakoski. Hän esittelee nuorisokeskuksen tiloja ja kertoo omasta työstään.
– Yksilönvalmentajan tehtävänä on tukea nuorta työkokeilun aikana sekä auttaa työvalmennuksessa, Haapakoski tiivistää.
Nuorisokeskuksen tiloissa toimii päivisin Pajaston pelipaja, mutta iltaisin nuorisokeskus vapautuu muiden nuorten käyttöön. Pelipaja on tuorein lisäys nuorten työpajojen kirjoon, sillä se aloitti Rantaperkiössä vasta viime vuonna.
Nuoret ovat täysin uppoutuneita projekteihinsa jo ennen aamukymmentä.
Helmi-Maria Sahi, 23, on luomassa valikon visuaalista ilmettä yhteisessä projektissa.
Sahilla on jo taustallaan visuaaisen pelisuunnittelun opinnot, mutta hän aikoo vielä hakea kevään yhteishaussa Tampereen ammattikorkeakoulun pelipuolelle.
– Pajastolta on saanut hyvää tuntumaa alaan, Sahi toteaa.
Nuorisokeskuksen tiloissa toimii päivisin Pajaston pelipaja, mutta iltaisin nuorisokeskus vapautuu muiden nuorten käyttöön. Pelipaja on tuorein lisäys nuorten työpajojen kirjoon, sillä se aloitti Rantaperkiössä vasta viime vuonna.
Nuoret ovat täysin uppoutuneita projekteihinsa jo ennen aamukymmentä.
Helmi-Maria Sahi, 23, on luomassa valikon visuaalista ilmettä yhteisessä projektissa.
Sahilla on jo taustallaan visuaaisen pelisuunnittelun opinnot, mutta hän aikoo vielä hakea kevään yhteishaussa Tampereen ammattikorkeakoulun pelipuolelle.
– Pajastolta on saanut hyvää tuntumaa alaan, Sahi toteaa.
Nuorten tavoitteet keskiössä
Haapakoski esittelee talon taukopaikan. Vaikka oleskelutilassa on kylmä, talon ilmapiiri on lämmin.
Pajastolle pääsyyn on yksinkertaiset ehdot: on oltava 18–29-vuotias työtön työhakija, jolla on sopimus työkokeilusta te-toimiston kanssa. Aikaisempaa työkokemusta ei tarvita, mutta kiinnostusta kylläkin. Pajalaiset valitaan haastattelujen perusteella.
Pajastolle saavutaan eri syistä. Osa on alanvaihtajia, jotkut viettävät välivuotta ja osalla on jäänyt opinnot kesken. Tavoitteitakin on monenlaisia – toisilla pelkästään kotoa lähteminen ja päivärytmin luominen ovat etusijalla. Jotkut hakevat portfolioonsa materiaalia tai haluavat vain tutustua alaan. Monet hakeutuvatkin opiskelemaan alaa työkokeilun jälkeen, kuten Helmi-Maria Sahi.
Pelipaja on sinänsä poikkeuksellinen, sillä hakijalla tarvitsee olla entuudestaan tietämystä joko koodauksesta tai digitaalisesta piirtämisestä. Pelit julkaistaan ilmaiseksi indiepelien jakelupalvelu Itchissä.
Hakijoiden määrä Pajastolle vaihtelee. Kaikille ei aina riitä paikkoja, mutta toisinaan tilanne on täysin päinvastainen.
– Joskus on käynyt niin, että jollekin pajalle on tullut vain pari hakijaa, Haapakoski myöntää.
Pelipajan avustava työvalmentaja Tommi Hiisi (vas.) ja yksilövalmentaja Lilli Haapakoski pohtivat parempaa titteliä työpajojen valmentajille. ”Avustava työvalmentaja ei ole kovin osuva”, Hiisi toteaa. Työhön kuuluu paljon muutakin kuin työhön valmentamista.
Tehdään, mitä huvittaa
Ennen puoltapäivää keskustan Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalolla pidetään lounastaukoa. Täällä sijaitsevat Pajaston muut työpajat: AV-, media- ja musiikki-, taide- sekä käsityöpaja.
Monitoimitalolla on rauhallista. Ruokasalissa on vain muutama nuori. Yksi kutoo, toinen syö einesvoileipää, kolmas selaa puhelintaan.
Lounastauon jälkeen nuoret hiipivät pieneen huoneeseen, jonne on saatu mahtumaan soittimia, tietokonepöytä sekä sohva, jonne osa nuorista istuu. Tilaa ei ole paljoa, mutta se ei näytä haittaavan.
Ohjaaja Jarkko Metsälammi kuuntelee nuorten ideoita.
Musiikki- ja mediapajan valmentaja Jarkko Metsälammi kertoo lyhyesti pajan toiminnasta ennen varsinaisen palaverin alkua. Musiikki- ja mediapaja tekee tiivistä yhteistyötä muiden pajojen kanssa. Musiikkia on tehty esimerkiksi pelipajan käyttöön. Lähtökohtana projekteihin on kuitenkin se, mitä nuoret itse haluavat tehdä. Nyt pajalaiset ovat innostuneita musiikkivideon tekemisestä AV-puolen kanssa.
Palaverin jälkeen osa nuorista siirtyy Metsälammin johdolla kokeilemaan uutta beatpadia. Tästä he eivät kuitenkaan innostu.
– Nyt ei kyllä lähde, joku sanoo.
Nuorista paistaa jo iltapäiväväsymys.
Jaksamista taiteesta
Monitoimitalon viidennessä kerroksessa toimii taidepaja. Huoneessa on niin hiljaista, että voi kuulla vain sutien sivelyä ja lyijykynien rahinaa. Kaikki nuoret ovat silminnähden flow-tilassa.
Tekeillä on kuvataidenäyttely, johon taidepajan nuoret tuovat esille omia teoksiaan, kertoo taidepajan ohjaaja Sanna-Erika Suorsa.
Taidepajalla on tehty joskus hyvinkin kantaaottavia projekteja nuorten aloitteesta. Pajalla tehdään kaikenlaista taidetta savitöistä ja huovutuksista perinteiseen kuvataiteeseen ja teatteriin. Yksi tulevista projekteista on Monitoimitalon Halloween-bileet.
– Sinne on tulossa eräänlainen kauhukuoro. Tekstimateriaaliin on kerätty nuorten kokemuksista siitä, mikä tässä maailmassa ketuttaa, Suorsa kertoo.
Taidepajalla käsitelläänkin tunteita taiteen keinoin.
Osaa taidepaja on jopa auttanut uupumisesta toipumisessa. Elli Oksala, 21, keskeytti lukion väsymyksen takia.
– Nyt minulla on enemmän energiaa tehdä asioita ja nähdä ihmisiä. Enää en makaa sängyssä koko päivää.
Mielenterveyden tukeminen onkin Pajastolla hyvin keskeistä, Lilla Haapakoski toteaa. Hän itse toimii myös nepsy-valmentajana.
Suorsakin on huolissaan nuorten kasvavasta yksinäisyydestä. Tähän Pajastolla näyttää kuitenkin olevan ratkaisunsa – yhteinen tekeminen.
Teksti ja kuvat: Sara Palmroos
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand