Aikamatkalla flipperihallissa
Teollisuusalueelle kätkeytyvä flipperihalli tarjoaa pakopaikan arjesta pelien pariin. Halli syntyi, kun kahden harrastajan flipperit eivät mahtuneet enää heidän koteihinsa.
Metallikuulat kimpoilevat laudoilla ja saavat laitteet piipittämään sekä soittamaan musiikkia. Valot vilkkuvat koneissa kymmeninä muodostelmina. Katonrajan valonauhat ja diskopallo luovat tilaan oman hehkunsa. Paikka on kuin vanhan ajan tieteiselokuvasta.
Ulkoapäin mitään tästä ei voisi arvata. Huomaamattoman näköinen teollisuushalli kaukana Tampereen keskustasta kätkee sisäänsä välkkyvän flipperiluolan. Paikan osoitetta ei löydy sen nettisivuilta tai Facebookista. Sitä pitää kysyä omistajilta tai yrittää googlailla.
– Emme halua tieten tahtoen laittaa ulos isoja kylttejä, koska olemme auki niin harvoin. Käytännössä sen takia, ettei tule ylimääräisiä vieraita käymään, selittää Janne Toukkari.
– Ja onhan se osa tätä jännittävyyttäkin, hän jatkaa.
Meneillään on Ikuri Arcaden peli-ilta. Toukkari, toinen hallin omistajista, toivottaa osallistujia tervetulleeksi kahvilatiskin takaa.
Paikalle on saapunut parikymmentä innokasta pelaajaa. Suurin osa heistä on aikuisia, nuorimmat osallistujista näyttävät alakoululaisilta. Pelattavana on 35 erilaista peliä, joiden teemoina ovat Indiana Jones, Star Wars ja monet jo unohdetummat populaarikulttuurin edustajat.
Toukkarilla itsellään on flippereistä vuosikymmenten kokemus. Hän kiersi vuosien ajan ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja kisaamassa flipperiturnauksissa, kunnes ei enää jaksanut matkustaa joka viikonloppu.
Hän perusti Ikuri Arcaden yhdessä Jussi Kaholan kanssa, jonka hän tapasi vuonna 2010 eräissä flipperikisoissa. Molemmilla oli tuolloin sama ongelma: kotona ei ollut tarpeeksi tilaa flippereille. He päättivät vuokrata ja kunnostaa vanhan metalliverstaan kahvitilan omaksi pelihallikseen. Nyt hallista pääsevät nauttimaan kaikki halukkaat avoimissa peli-illoissa.
Raha-automaattiyhdistyksellä oli yksinoikeus flippereihin
Toukkari kertoo alkaneensa jo lapsena kierrellä Tampereen flipperihalleja, joita oli useita 1970- ja 80-luvuilla. Menneisyydessä flipperitoiminta oli tarkkaan säänneltyä. 1970-luvulta vuoteen 1995 asti yksityishenkilöt eivät saaneet harjoittaa liiketoimintaa flippereillä. Raha-automaattiyhdistyksellä oli siihen yksinoikeus, kunnes Suomen tiukkaa viihdelaitelakia muutettiin.
Toukkari osti ensimmäisen flipperin kotiinsa noin 40-vuotiaana. Ikuri Arcadessa häntä innosti nimenomaan hallitunnelman uudelleenluominen.
– Tuli tavallaan lapsuuden ja nuoruuden kipinä uudestaan. Silloin nuoruudessani niitä ei voinut ostaa kotiin, niitä pelattiin vain pelihalleissa.
– Sitten se vähän lähti käsistä.
Toukkari arvioi Suomessa olevan parikymmentä pelihallia, joista kahdeksan on yleisölle julkisia. Harrastajille on myös yhdistys Suomen Flipperinpelaajat ry. Toukkarin mukaan harrastajia on Suomessa noin parisataa, ja he myyvät pelejä toisilleen. Halvimmillaan flipperin saa tonnilla, mutta uudet pelit voivat maksaa jopa 7000 euroa.
Ikuri Arcaden flippereistä vanhimmat ovat 60-luvulta, uusin on viime vuodelta. Vanhemmat laitteet menevät helposti rikki, joten flippereiden korjaaminen on myös osa harrastusta. Tähän saadaan apua vapaaehtoisilta.
Pelaamisessa on hienointa sen fyysisyys
Ilman täyttää paistuvien vohveleiden tuoksu, kun Toukkari tarjoilee herkkuja kävijöille kahvilatiskin takaa. Kuuluu innokkaita huudahduksia ja välillä pettyneitä älähdyksiä, kun kuula kesken pelin putoaakin mailojen välistä.
Eetu Koro löysi paikan alun perin etsiessään polttaripaikkaa ystävälleen. Nyt hän viihtyy hallilla yhdessä Marjo Heimolinnan kanssa. Kun Koro tönii pelikonetta, se menee tilt-tilaan eli jumittaa itsensä rangaistuksena. Koron mielestä hienoa flippereissä on se, että pelin kanssa pystyy fyysisesti vuorovaikuttamaan.
Ville Levaniemi on puolestaan käynyt peliluolassa sen perustamisesta lähtien. Mikä saa hänet saapumaan paikalle kerta toisensa jälkeen?
– No se on sellainen nostalgia. Mielestäni nämä ovat niin hienoja pelejä, koska ne ovat niin ankaria, Levaniemi pohtii.
Toukkarin väite paikan jännittävyydestä on helppo allekirjoittaa. Flipperihallissa aikuiset saavat olla taas hetken lapsia ja nuoremmat saavat kokea palan entisaikojen menetettyä viihdemaailmaa.
Tänä iltana paikalle saapuneet lapset näyttävät vähintään yhtä innostuneilta kuin aikuiset.
Korjattu 7.12.: Korjattu kohtaa Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeudesta flipperitoimintaan. Laitonta ei ollut flipperin omistaminen, vaan se, että yksityishenkilö piti flippereitä käytettävänä maksua vastaan.
Frida Keränen, teksti
Janita Karra, kuvat
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.