122 vuotta kauppahallia
860 000 markkaa. Se on summa, jonka Tampereen kaupunki käytti kauppahallin rakentamiseen. Esimerkiksi Tampereen Tuomiokirkon rakentaminen maksoi aikanaan 600 000 markkaa. 122 vuodessa soppaluiden jonottaminen on vaihtunut tunnelmointiin ja ravintolavaltaisuuteen.
Aistini herkistyvät, kun siirryn Hämeenkadun vilinästä sisälle holvikäytävään ja astun Tampereen kauppahallin pähkinänruskeista ovista sisälle. Ympäriltäni kuuluu ihmisten puheensorinaa, ja nenääni leijuu tuoreiden leivosten tuoksu.
Tunnen tilan lämmön, joka alkaa sulattaa pakkasilman kylmettämiä käsiäni. Odotan kauppahallin historiasta kertovan kierroksen alkua. Voin helposti kuvitella, kuinka joku on seissyt täsmälleen samassa kohdassa yli sata vuotta sitten ja aistinut samoja Kauppahallin tunteita ja tuoksuja.
Valtava hirven pää pistää ensimmäisenä silmään, kun astun kauppahallin ovista sisälle.
Valtava hirven pää pistää ensimmäisenä silmään, kun astun kauppahallin ovista sisälle.
Suunnitelmasta toteutukseen
Kauppahallin olemassaolo juuri tässä ei ole itsestäänselvyys. Kauppahallia suunniteltiin rakennettavaksi ensin torille, mutta paikaksi valikoitui Hämeenkatu 19, sillä tontti saatiin halvalla. Kauppahallin rakentamista varten järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka 11 osallistujasta voittajaksi valikoitui lopulta Hjalmar Åberg.
Hyvä asemakaava ja vakuuttava kattorakenne olivat Åbergin avain voittoon. Annan katseeni vaeltaa ympäri kauppahallin sisätiloja, enkä ylläty Åbergin voitosta. Tila on samaan aikaan vankka ja herkkä.
Kauppahallin rakentaminen aloitettiin vuonna 1899, ja kaksi vuotta myöhemmin kaupankäynti sai alkaa. Kaksikerroksisen kauppahallin yläkerrassa 174 loosia eli myyntikojua tarjosivat kävijöille ruokaa ja hyödykkeitä. Alakerrasta puolestaan löytyi kylmiöitä, keittiöitä ja uuneja. Nykyään looseja on yhdistetty, ja kauppahallissa toimii noin 30 yritystä, joista suuri osa on ravintoloita.
Jään ihastelemaan erään vihanneskojun lumoavaa väriloistoa. Samaa tuoreista vihanneksista notkuvaa myyntipistettä ihastelee myös Stella Horacek. Hän on saapunut Itävallasta asti Tampereelle tennisturnausta varten ja tullut katsomaan kauppahallia vapaapäivänään.
- Pidän kauppahallista kovasti! Paikka on todella kaunis ja kojut ovat hyvin esteettisiä, kertoo Horacek.
Kaupankäynnin suojelija Merkurius
Jatkan matkaani kauppahallin läpi ihailemaan rakennuksen toista julkisivua. Kauppahalli edustaa Jugend-tyylisuuntausta, joka oli valloillaan Euroopassa Kauppahallin rakentamisen aikaan. Rakennuksen Hallituskadun puoleinen julkisivu on täynnä silmääni miellyttäviä kaarevia muotoja ja erilaisia ornamentteja.
Seinän keskimmäisen ikkunan molempia puolia koristaa Tampereen vaakunastakin löytyvä Merkuriuksen sauva, jossa kaksi käärmettä on kietoutunut symmetrisesti sauvan ympärille. Merkurius oli antiikin Rooman kauppiaiden ja kaupankäynnin jumala, jonka mukaan Åberg nimesi kauppahallin arkkitehtuurisen suunnitelman ”Mercato”.
Pyöreän laatoituksen kehystämät Merkuriuksen sauvat koristavat Kauppahallin seinää.
1930-luvulla Hallituskadun puoleiset sivuovet muurattiin umpeen. Siitä lähtien pääovien vieressä on ollut vain kaksi tahrittua seinämää.
Kauppahallin muuttunut merkitys
Palaan takaisin sisälle ja pysähdyn tutkailemaan eteeni aukeavaa kauppahallin käytävää. Juuri tässä ihmiset ovat jonottaneet ostaakseen ruokaa 120 vuotta sitten. Sotien aikaan kauppahalli kuitenkin hiljeni, kun ruoan saanti heikkeni ja köyhyys lisääntyi. Ihmiset anelivat kauppiailta soppaluita, kun kauppiaat joutuivat käännyttämään nälkäisiä kansalaisia pois ruoan loputtua.
Nykypäivän lokakuisena lauantaina samoilla kauppahallin kapeilla käytävillä parveilee edelleen paljon ihmisiä. Kauppahallin merkitys ihmisille on kuitenkin muuttunut, ja moni saapuu kauppahalliin tunnelmoimaan ja ihastelemaan paikkaa.
Yksi tunnelman takia Tampereen kauppahalliin aina uudelleen palaava on Porista kotoisin oleva Jaana, joka asuu nykyään Tampereella.
- Tampereen kauppahalli on ihanan elinvoimainen, ainakin verrattuna Porin kauppahalliin.
Tampereen kauppahallissa on kuitenkin myös puutteensa. Erityisesti aukioloajat voivat aiheuttaa kävijälle päänvaivaa.
- Muualla matkustaessa olen huomannut, että kauppahallit ovat auki iltaisinkin. Täällä on siis vähän vaikea käydä, kun on töissä päivällä ja viikonloppuisin on kamala ruuhka, kertoo Jaana.
Munkkipossuja ja muumilimpparia
Nenääni leijailee houkuttava tuoreen pullan tuoksu viereisen leipomon myyntikojulta. Tilaan omenaviinerin ja päädymme keskustelemaan myyjän kanssa kauppahallista. Hän kertoo, että kauppahalli herättää lämpimiä lapsuusmuistoja.
- Nuorena tyttönä tulin aina mummoni kanssa tänne kahvilaan munkkipossuille ja muumilimpparille!
Mielestäni on kiehtovaa, kuinka lapsuuden tärkeästä paikasta voi tulla aikuisena työpaikka.
"Yritän opettaa myös omille lapsilleni kauppahallin hienoudesta."
"Yritän opettaa myös omille lapsilleni kauppahallin hienoudesta."
Kävelen vielä viimeisen kerran kauppahallin läpi ja yritän sisäistää kaiken kuulemani ja näkemäni. Kun astun ulos ovista, olen iloinen, että kauppahallin rakennus päätettiin suojella vuonna 1973. Sen ansiosta kauppahalli on pysynyt pitkälti entisellään jo yli 120 vuoden ajan.
Kauppahallin kävijämäärät ovat muutaman vaikean vuoden jälkeen lähteneet kasvuun, kun koronapandemia on selätetty ja ratikkatyömaa valmistunut. Nyt rakennusta odottaa 11 miljoonan euron arvoinen remontti. Sitä odotellessa kauppahalli saa kuitenkin jatkaa toimintaansa niin tamperelaisten kuin turistien ihailun ja mielenkiinnon kohteena.
Pihla Parikka, teksti ja kuvat
Moreenimedia on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu.
Built with Shorthand